Rikun ajatuksia

Valtuustoaloite harmaan talouden torjunnasta 4.4.2011

2011-04-10T21:49:00.001+02:00

Pirkkalan kunta on viime vuosien aikana investoinut paljon uusiin rakennuksiin ja tulevaisuudessa sama tahti näyttää jatkuvan. Samaan aikaan harmaa talous on lisääntynyt huolestuttavasti erityisesti rakennusalalla. Harmaa talous heikentää oleellisesti rehellisten yrittäjien ja yhteisöjen mahdollisuutta tarjota palveluitaan ja lisää niiden ja palkansaajien verotaakkaa.

Kunnat voivat torjua harmaata taloutta omilla toimillaan. Tätä työtä tukee muun muassa Suomen Kuntaliitto, joka on antanut viimeisten vuosien aikana lukuisia suosituksia ja kannanottoja asiaa koskien. Yksi niistä on Kuntaliiton lukuisten muiden järjestöjen kanssa 14.3.2007 allekirjoittama suositus harmaan talouden ehkäisystä, ja siinä suositellaan esimerkiksi urakoitsijan vero- ja työeläketietojen tarkistamista ennen sopimuksen solmimista, tilaajan tiedonsaantioikeuden vahvistamista koko alihankintaketjun osalta ja edustajan asettamista ulkomaisille työnantajille. Ongelma ei ole kuitenkaan pienentynyt, vaan järjestöt ovat toistuvasti muistuttaneet harmaan talouden torjunnan tärkeydestä myös myöhemmin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Pirkkalan kunta lisää urakkatarjouskilpailujen kriteereihinsä vaatimuksia tai toimii muulla tavalla siten, että varmistetaan kelvollisten ja laillisten työehtojen toteutumista ja verojen asianmukaista maksamista koko alihankintaketjussa. Mallia voidaan ottaa esimerkiksi mainitusta työmarkkinajärjestöjen ja Kuntaliiton suosituksesta tai muista Kuntaliiton ohjeista.

Kuntaliiton ja työmarkkinajärjestöjen suositus

Kuntaliiton ohjeet

Riku Merikoski

Todettakoon, että suunnittelin valtuustoaloitteen jättämistä jo pari kuukautta sitten, mutta sen haluttiin käyvän vielä muidenkin valtuustoryhmien arvioitavana, joten se viivästyi suunnitellusta.

Perussuomalaiset väistelevät vastuuta

2011-03-17T23:20:00.002+02:00

Perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Armi Kärki moittii Pirkkalaisessa 2.3. (sivu 9) hallituksen talouspolitiikkaa, erityisesti talouskriisissä olevien maiden avustamista ja tehtyjä veronkorotuksia. Hän löytää kokonaisen listan veroja, joiden korotuksia hän moittii aivan kuin ne kaikki tehtäisiin vain rahan jakamiseksi muualle maailmaan. On syytä huomata, että nykypäivänä talouselämä on kansainvälistä, ja kriiseillä on tapana levitä yli valtioiden rajojen, jos niille ei tehdä mitään, mutta Kärjen valitsema linja on vastuuton myös Suomen valtion kannalta.

Suomi otti vuoden 2010 aikana yli kymmenen miljardia euroa velkaa. Siitä vain pienehkö osuus lainattiin euroalueen kriisimaille, ja sekin hyvää korkoa vastaan, mutta muu osuus meni aivan tavanomaisiin valtion menoihin kuten esimerkiksi terveyden- ja vanhustenhoidon valtionosuuksiin. Koska talouskriisi on lisännyt valtion menoja ja vähentänyt tuloja, olemme tilanteessa, jossa jotakin on tehtävä. ”Mitään veroja ei saa korottaa” ei ole vastuullinen linjaus - varsinkaan jos ei pysty edes vastapainoksi esittämään mitään merkittäviä leikkauksia. Tässä maassa ei ole niin paljon ”rikkaita”, joilta kaikki verot voisi ottaa, joten veroja pitää muidenkin olla maksamassa.

Minä ja myös Vihreät puolueena myönnämme tämän tosiasian, ja vaalien alla esille tuodussa vero-ohjelmassa esitetään esimerkiksi arvonlisäveron ja energiaverojen maltillista nostamista, jotta valtion velanottoa saadaan vähennettyä. Vastineeksi pienituloisten tuloverotusta tulisi keventää, jotta vaikutukset eivät olisi Kärjen esittämällä tavalla kohtuuttomia. Moni muukin puolue myöntää vaalien alla veronkorotusten tarpeen ja siten velanoton vähentämisen välttämättömyyden, mutta Perussuomalaisille se näyttää olevan vaikeata. Kaiken huippuna Kärki valittaa jopa kiinteistöveron korottamisesta, vaikka hän on sitä itsekin ollut kunnanvaltuutettuna kokouksessa 16.11.2009 kannattamassa. En minäkään veroja rakasta, mutta en sentään vaalien alla lupaile toista kuin mitä olen valtuutettuna tehnyt.

Kärki varoittelee kirjoituksessaan kovasti jostakin ”katastrofista”, mutta ei kuitenkaan kerro, mikä se on. Valtion velkaantuminen se ei ilmeisesti ole, koska Kärki ei esitä yhtä ainutta realistista toimenpidettä tämän tai muunkaan ongelman ratkaisemiseksi. Toinen selkeä uhka Suomen tulevaisuudelle on työtä tekevien ihmisten määrän väheneminen suhteessa muihin ihmisiin. Yksi tärkeimmistä keinoista tähän on työurien pidentäminen molemmista päistä, mutta useimpia tähän tähtääviä toimia Perussuomalaiset on oppositiossa jääräpäisesti vastustanut.

Myös suomalaisen hyvinvoinnin keskeistä tukijalkaa, toimivaa vientiteollisuutta, Perussuomalaiset pyrkii horjuttamaan vaatimalla vetäytymistä kansainvälisestä talousyhteistyöstä ja luomalla maahan ulkomaalaisvastaista ilmapiiriä. Suomi kuitenkin tarvitsee töihin kansainvälisiä osaajia ihonväristä ja uskonnosta riippumatta, vähän niin kuin kansanedustaja Sasikin (Pirkkalainen 2.3.) kirjoituksessaan vihjaa.

Siinä Kärki on kuitenkin oikeassa, että Suomi kohtaa tulevaisuudessa suuria haasteita. Tarvitsemme kipeästi päättäjiä, jotka ovat valmiita kantamaan vastuuta myös vaikeista ja vähemmän suosituista päätöksistä, kuten esimerkiksi valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Vihreiden vero-ohjelma on osoitus siitä, että olemme siihen valmiita, mutta valitettavasti Kärjen ja Perussuomalaisten osalta tilanne ei näytä kirjoituksen perusteella samalta.

Riku Merikoski

kunnanvaltuutettu (Vihreät)

Kirjoitus julkaistiin Pirkkalaisessa 16.3. Kärjen kirjoitukseen voi tutustua jutussa olevan linkin kautta. Vihreiden vero-ohjelmaan voi puolestaan tutustua puolueen sivuilla.

Muutto kasvattaa Pirkkalan velkaa

2011-03-08T21:06:00.000+02:00

Veikko Vuorikoski syyttää Ylänurkassa (AL 27.10.) Timo Aron tutkimuksen pohjalta Pirkkalaa ja muita ympäristökuntia kerman kuorinnasta Tampereen seudun taloudessa. Syytökset pohjautuvat muuttolukuihin, mikä on todella kapea näkökulma, sillä kuntien todellinen taloudellinen tilanne unohdetaan samalla kokonaan. Suuri, välillä jopa hallitsematon, muuttovoitto ei todellakaan ole parantanut Pirkkalan taloutta, vaan itse asiassa kunnalla on velkaa asukasta kohden kuusi kertaa enemmän kuin kahdeksan vuotta sitten. Nykyinen summa, noin 1500 euroa per asukas on puolitoista kertaa enemmän kuin Tampereella ja kaksi kertaa enemmän kuin Pirkanmaan kunnilla keskimäärin.

Vaatii melkoista silmänkääntäjää, että nuo luvut saadaan näyttämään lupaavilta. Lisäksi toisin kuin Vuorikoski antaa ymmärtää, käännettä parempaan ei hyvätuloisista muuttajista huolimatta ole näkyvissä, vaan Pirkkalan velkaantuminen jatkuu huolestuttavan nopeasti muun muassa lukuisien koulu- ja päiväkoti-investointien vuoksi. Tämä ilmiö on tuttu muissakin Tampereen seudun kunnissa. Korkojen nousu ei ainakaan helpota ongelmaa, eikä Pirkkalassa ole enää kaukana se päivä, jolloin vanhojen lainojen hoitoon joudutaan ottamaan lisälainaa.

On myös vaikea ymmärtää, miksi olisi väärin, että Tampereen ympäryskunnat tarjoavat uusille asukkaille väljempää asumista. Mitä Vuorikoski sanoisi omakotitaloa haluaville, pitäisikö heidät kenties mieluummin lähettää Turkuun kyselemään asuntoja? Tuskin sekään olisi Tampereen seudun kehityksen kannalta edullista. Pirkanmaallahan on sitä paitsi viime aikoina esitetty useita mittavia projekteja, jotka vapauttaisivat Tampereella runsaasti tilaa. Jätevedenpuhdistamo pitäisi saada Nokialle tai Pirkkalaan jotain ihan muuta kuin kermaa keräämään, ja Viinikan ratapiha pirkkalalaisten retkeilyalueelle pois tamperelaisten silmistä. Vaikka nämä ovatkin vasta suunnitelmia, ei niiden avulla mitään ”idyllimäisiä puutarhakaupunkeja” luoda.

Ymmärrän, että mainitsemani hankkeet eivät auta ongelmiin nopeasti, mutta juuri siksi olisikin parempi keskittyä yhteistyöhön, eikä pohtia, mikä kunta saa rikkaimmat muuttajat. Varsinkin kaavoituksessa kuntien yhteistyötä pitäisi lisätä liikenneongelmien vähentämiseksi ja kuntakeskusten elinvoimaa vaarantavien lukuisten suurten kauppakeskushankkeiden hillitsemiseksi. Yhteistyön tulee kuitenkin olla kaksisuuntaista, eikä vain yksipuolista sanelua.

Riku Merikoski, Vihreä kunnanvaltuutettu, Pirkkala

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Aamulehdessä jo 3.11.2006. Sen sisältö ei kuitenkaan ole vanhentunut, vaikka Pirkkalan velkamäärä onkin entisestään kasvanut, joten julkaisen sen tässä.

Kunnanvaltuusto 14.2.

2011-02-16T14:44:00.001+02:00

Valtuuston kokous oli tällä kertaa listaltaan varsin kevyt, sillä suuri osa asioista oli valtuustoaloitteiden ja tehtävistään syystä tai toisesta poistuvien luottamusmiesten korvaamista uusilla. Kokouksen aluksi vs. perusturvajohtaja Paula Paavilainen piti pitkähkön ja varsin vauhdikkaan esitelmän kunnan perusturva-asioista. Lyhyesti todettakoon, että hoitotakuu toteutuu kunnassa hyvin ja sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon kustannukset henkeä kohti ovat alhaisella tasolla. Tätä ei uhkaa myöskään terveydenhuoltoyhteistyö Vesilahden kanssa, sillä sekin pärjää näissä tilastoissa varsin hyvin.

Maa-ainesyksikön taksaa ja käyttösuunnitelmaa vuodelle 2010 (!) kävi esittelemässä maanrakennusmestari Sami Mäkinen. Kunnan maa-aineksen myynti- ja vastaanottotoiminta Linnakorvessa on ollut viime vuosien aikana hyödyllistä ja jopa tuottoisaa toimintaa, ja esittelyn mukaan kirjanpitoasiatkin ovat nyt asianmukaisesti järjestetyt. Hienoa, että kunta on tässä onnistunut.

Valtuutetuista ovat tehtävistään luopuneet viime aikoina Tuomas Taipale (kesk) ja Laura Ahva (sd), ja tästä aiheutuvat muutokset valtuutettuihin ja varavaltuutettuihin todettiin kokouksessa. Myös Kristillisdemokraattien ensimmäinen varavaltuutettu luopui tehtävistään muuttaessaan pois. Myös joihinkin lautakuntiin tuli vähäisiä muutoksia.

Aloitteita on käsittelemättä aika kasa, mutta niiden keski-ikä on kuitenkin lyhentynyt huomattavasti niistä ajoista, kun aloitin itse valtuutettuna. Pari uutta tehtiin tässäkin kokouksessa. Vihreistä aloitteista kokouksessa käsiteltiin loppuun Kari Talasmäen aloite energiansäästöloisteputkien ja -lamppujen käytöstä kunnassa, ja tulosta on tullutkin, sillä kunta on ottanut tehokkaasti käyttöön energiansäästölamppuja, ja myös LED-lamppukokeiluja on menossa monin paikoin. Yksityistieasioiden saattaminen valtuuston päätäntävaltaan ei edennyt, mutta toisaalta yksityistieasioiden hoitoa selvitetään vielä toisen vanhan aloitteen voimalla.

Yksi äänestyskin kokouksessa käytiin kunnanviraston ja vanhan pääkirjaston rakennuksen kalustuksen määrärahoista. Lisämäärärahaesityksestä kuitenkin puuttui talousjohtaja Kosken virallinen puolto, joten Kokoomus ja pienryhmät Vasemmistoliittoa lukuunottamatta äänestivät esityksen nurin. Omasta mielestäni määrärahat olisi voitu myöntää, sillä nyt on mahdollista, että kunnanvirasto joudutaan remontin jälkeen avaamaan puutteellisin kalustein, koska kalusteiden toimitusaika on pitkähkö. Valtuustolle annettu esitys asiasta ei toki ollut täydellinen, mutta minulle sanallinen puolto ja järkiperustelut ovat tärkeämpiä kuin byrokratian tarkka seuraaminen. Kiireisin rahan tarve, eli kunnan arkistomateriaalin siirto-, puhdistus- ja säilytystoimet, saadaan kuitenkin hoidettua jo olemassa olevilla rahoilla. Asia ei välttämättä kuulosta tärkeältä, mutta on pidettävä kunnossa jo lain nojalla.

Maksuton koulutus yhä uhattuna

2011-02-07T00:58:00.000+02:00

Tampereen ammattikorkeakoulun vararehtori Mikko Naukkarinen hehkuttaa Aamulehden Alakerrassa (17.1.) korkeakoulutusviennin mahdollisuuksia Pirkanmaalla muun muassa vetoamalla suomalaisen koulutuksen tunnettuun laatuun. Esimerkkinä hän käyttää suomalaisten 15-vuotiaiden hyviä tuloksia Pisa-tutkimuksissa.

Perustelut ovat erikoiset, sillä Pisa-tutkimus mittaa suomalaisen peruskoulutuksen tuloksia, mutta korkeakoulutuksesta se ei kerro mitään. Tämän Naukkarinen unohtaa, vaikka totuus tiedetään hyvin kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla, ja maailmanlaajuisissa korkeakouluvertailuissa suurin osa suomalaisista opinahjoista jää kauas kärjestä. Näiden vertailujen kriteerejä voidaan aina arvostella, mutta laadun ja maineen puolesta useimpien suomalaisten korkeakoulujen edellä on Harvardin ja Cambridgen tapaisten huippuyliopistojen lisäksi varmasti satoja ellei tuhansia muitakin kouluja.

Naukkarisen näkemysten ongelmat eivät kuitenkaan lopu tähän, vaan hän pitää suomalaista korkeakoulutusta liian halpana ollakseen houkuttelevaa, vaikka myöntääkin maksuttomuuden olevan yleinen peruste saapua Suomeen opiskelemaan. Ratkaisuksi hän esittää ilmeisen korkeita, liiketoimintatasoisia lukukausimaksuja, jotka toimisivat jonkinlaisena laadun takeena.

Aivan yhtä perusteltua on esittää, että suomalainen korkeakoulutus ei ole tarpeeksi laadukasta ollakseen houkuttelevaa edes nykyisellään. On varsin erikoista, että muutoin puhutaan juuri koulutusmarkkinoista, mutta hinnasta puhuttaessa unohdetaan, että taloustieteen yleisten periaatteiden mukaan koulutuksen nykyistä korkeampi hinta laskee sen kysyntää. Eihän autojenkaan ostaminen lisäänny, jos niiden hinta nostetaan moninkertaiseksi.

Myös maksuttoman koulutuksen säilymisen kannalta kirjoitus on huolestuttava. Naukkarinen mainitsee, että suomalaisille korkeakoulutus ”voi” säilyä maksuttomana, ja vaatii nyt käynnissä olevan EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilua laajennettavaksi jo ennen kuin kokeilu on kunnolla ehtinyt alkaa. Tämä on räikeässä ristiriidassa sen suhteen, että uudistusta markkinoitiin nimenomaan kokeiluna, jonka vaikutuksia tulee seurata. Kun vielä otetaan huomioon, että saman vaatimuksen esittää samaan aikaan myös opetusministeri Virkkusen johtama Kokoomuksen työryhmä raportissaan ja vaatii muun muassa ”koulutusviennin esteiden poistamista”, korkeakouluopintojen maksuttomuus on selvästi uhattuna. Suoraan kukaan ei uskalla maksuja suomalaisille vaatia, mutta kokeilun sokea laajentamisinto ei hyvältä näytä.

Kaiken huipuksi Naukkarinen kehottaa vielä Tampereen seutua kiirehtimään koulutusviennin kehittämistä, koska ”muiden kaupunkiseutujen kantapäät vilkkuvat jo edellä”. Tällaiseen ryntäilyyn ei ole mitään syytä, sillä ensimmäiset maksullisten koulutusohjelmien opiskelijat ovat hädin tuskin aloittaneet, eli kilpailussa olemme vasta lähdössä stadionilta maratonille.

Seudun kannalta kiire voi olla jopa haitaksi, sillä yhtä lukukausimaksukokeilun seurausta voidaan jo ennakoida kansainvälisen esimerkin pohjalta. Tanskassa nimittäin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien tutkinto-opiskelijoiden määrä romahti kahdessa vuodessa lähes puoleen, kun lukukausimaksut otettiin käyttöön. On siis hyvin mahdollista, että lukukausimaksuilla onnistutaan pysäyttämään varsinkin yliopistojen tulevaisuuden kannalta välttämätön kansainvälistymiskehitys, ja omat korkeakoulumme painuvat yhä vahvemmin eurooppalaiseen maakuntasarjaan.

Riku Merikoski
kunnanvaltuutettu

Kirjoitus julkaistiin Aamulehdessä lauantaina 5.2.

A2-teeman homoilta

2010-10-13T13:58:00.001+02:00

Aika uskomatonta tavaraa tarjoili Ylen tiistain teemailta, jossa keskusteltiin homoavioliittojen ja homoparien adoption sallimisesta. Minusta on varsin surullista, että tässä yhteiskunnassa yhä tuntuu olevan kovin paljon ihmisiä, joiden mielestä ihmisten syrjiminen seksuaalisen suuntautumisen perusteella on ihan asiallista, ja sitä pitäisi jatkaa tulevaisuudessakin.

Osa argumenteista tämän kannan takana oli mielestäni aika erikoisia, kuten esimerkiksi kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen ja ennen kaikkea perussuomalaisten Pentti Oinosen harjoittama jatkuva Raamatulla lyöminen. Olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan, millaisia vaatteita he ohjelmassa käyttivät. Raamattua heiluttaessa on niin kovin helppo unohtaa, että se kieltää ehdottomasti muun muassa sekakuitujen käytön (3. Moos. 19:19), mitä on nykypäivänä melko haastavaa noudattaa. Vai onko heillä kenties hallussaan jotain salaista tietoa oikeasta tavasta lukea Raamattua siten, että vain "tärkeitä" määräyksiä noudatetaan?

Kokoomuksen Toivakka kertoi ohjelmassa, että Kokoomus on puolue, joka pyrkii edistämään yksilönvapautta ja -vastuuta. Mielestäni aika epäloogisena seurauksena tästä peräti kolme neljäsosaa puolueen kansanedustajista on sitä mieltä, että samaa sukupuolta oleville pareille ei saa antaa samoja oikeuksia kuin eri sukupuolta oleville pareille. Ainakin minun mielestäni todellinen vapaamielisyys tarkoittaa sitä, että ei rajoiteta niidenkään ihmisten elämää, jotka haluavat elää jollakin toisella tavalla. Kokoomuslaisen näkemyksen mukaan vapaamielisyys ilmeisesti koskee vain niitä, jotka elävät heidän itse määrittelemiensä kriteerien sisällä.

Minusta ei ole yhtään pätevää syytä, miksi avioliittolakia ei voitaisi säätää sukupuolineutraaliksi mahdollisimman pian. Tämä ei estä yhtä ainutta heteroavioliittoa, eikä vähennä avioliiton merkitystä lakiterminä yhtään. Kannatan kuitenkin kirkon todellista erottamista valtiosta, minkä vuoksi valtio ei minusta voi sanella kirkolle sitä, mitä sen pitäisi tehdä. Kirkolla pitäisi olla oikeus tehdä omat päätöksensä riippumatta valtiosta, ihan niin kuin muutkin uskonnolliset yhteiskunnat tekevät. Mielestäni kirkko voisi aivan hyvin siunata homopareja, mutta tämän ei pidä olla poliitikkojen ratkaisema kysymys.

Kuulun toistaiseksi kirkkoon, ja yhtenä syynä tähän on suuri Pirkkalan seurakunnan pitkäjänteistä ja laadukasta nuorisotyötä kohtaan tuntemani kunnioitus. Räsäsen, Oinosen ja muiden äärilinjan kristittyjen lausunnot niin tästä homoavioliittokysymyksestä kuin monesta muustakin asiasta kuitenkin kieltämättä työntävät minua koko ajan poispäin. On vähän vaikea toisinaan ymmärtää, puhutaanko edes samasta asiasta, kun ainakin siinä Raamatussa, jota minä olen lukenut, sanotaan näin: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."(Mark. 12:31). Lause ei sitä paitsi todellakaan jatku tähän tapaan: "paitsi jos he ovat homoja".

Lopuksi totean, että keskustelu oli jälleen kerran hyvä muistutus itselleni siitä, miksi tein puoluevalintani. En voisi olla tukemassa puoluetta, jonka kansanedustajien enemmistön mielestä ihmisen makuuhuonepuuhia voidaan käyttää perusteena laillisten oikeuksien vähentämiselle.

Miksi äänestin pormestari Saksalan erottamisen puolesta?

2010-03-29T23:23:00.014+02:00

Tässä on lyhentämättömänä puheenvuoroni Pirkkalan kunnanvaltuuston kokouksen 29.3. alkupuolelta.

Minä kerron tässä puheenvuorossa, miksi luottamukseni Antero Saksalaan on lopullisesti kaikonnut valiokunnan selvityksen yhteydessä ilmitulleiden asioiden vuoksi. Teknisen lautakunnan jäsenenä katson, että en voi jättää tätä puheenvuoroa pitämättä. Aloitan lyhyesti taustoista.

Tekninen lautakunta, minä myös sen yhtenä jäsenenä, teki 26.8.2009 päätöksen, jonka mukaan Linnakallion asemakaava-alueella Kurikantien päässä, kehätien eteläpuolella rakennetaan väliaikainen, siis rakennusaikainen, tieyhteys ja vesihuolto. Hankkeella väitettiin olevan kiire, ja siksi se haluttiin viedä nopeasti eteenpäin. Kiire ei kuitenkaan perustunut mihinkään kunnan tekemään sopimukseen, vaikka lautakunnan annettiin ymmärtää toisin.

Oletetun kiireen ja urakan alle 100 000 euron kustannusarvion vuoksi työ annettiin kilpailuttamatta Maanrakennus Sulin Oy:lle. Tekninen lautakunta liitti kuitenkin päätökseen huomautuksen, jossa se totesi, että tämän kokoisia hankkeita ei tulisi jatkossa jättää kilpailuttamatta, eikä tällaisia kiiretilanteita pitäisi syntyä. Tuo 100 000 euroa on kilpailutuksen raja, joten tässä mielessä pysyttiin lain puitteissa.

Marraskuussa tekninen johtaja Leinonen mainitsi lautakunnan kokouksessa lyhyesti, että mainittu 100 000 euroa tulee ylittymään, mutta mitään sen tarkempaa tietoa ei saatu. Marraskuussa lautakunnassa käsitellyssä talousarvion seurantaraportissa Linnakallion (tien eteläpuoli) ja Linnakorven (tien pohjoispuoli) alueilla töiden todettiin edenneen suunnitelmien mukaisesti, ja että vuoden työosuudet on tehty. Näiden asiakirjojen perusteella teknisellä lautakunnalla ei ollut mitään syytä olettaa, että alueen kunnallistekniikan kuluissa olisi jotain vialla.

Kaiken tämän tiedon vahvistaa varmasti jokainen teknisen lautakunnan jäsen ja kuntalainenkin voi sen tarkistaa Pirkkalan kunnan nettisivuilta. Pormestarin olisi luullut jo tästä tietävän, kun asia oli ollut jo ennen pormestarin valiokunnalle antamaa lausuntoa julkisuudessakin.

Todellisuudessa Linnakallion ”väliaikaisen tien” rakentamisesta maksetut laskut olivat jo lokakuun 2009 loppuun mennessä kohonneet noin miljoonaan euroon, niin kuin kunnanhallitukselle tänään annettu raportti kertoo. Määrärahaa alueelle oli annettu vuoden 2009 osalta 400 000 euroa, joten ylitys oli jo tuolloin yli puoli miljoonaa euroa. Raportin yhteydessä annetuissa lausunnoissa tekninen johtaja kertoo vieneensä tiedon ylityksestä talousjohtaja Kosken tietoon. Koski kertoo välittömästi vieneensä asian pormestarin tietoon. Milloin tämä tapahtui?

Kosken vastaus valtuustossa: "Marraskuussa."

Pormestarin olisi tässä tilanteessa pitänyt tuoda kunnanhallitukseen tieto määrärahaylityksestä, ja esittää määrärahasiirtoja, joilla ylitys saataisiin katettua. Tieto ei kuitenkaan saavuttanut kunnanhallitusta tai teknistä lautakuntaa ennen vuoden 2010 helmi-maaliskuun vaihdetta, eikä esimerkiksi teknisen lautakunnan jo hyväksymässä tilinpäätöksessä ole asiasta mitään mainintaa.

Minä en tiedä, miksi pormestari ei tuonut missään toimielimessä esiin, että puoli miljoonaa euroa, myöhemmin vielä enemmän, oli käytetty väärään kohteeseen. Sen voin kuitenkin todeta, että teknisellä lautakunnalla ei ollut tällaisista tiedoista harmaintakaan aavistusta.

Pyydän valtuutettuja kaivamaan esiin pormestari Saksalan vastaselityksen valtuuston esityslistan liitteestä. Katsokaa sivua 1, kohta 4.
Pormestarin vastaselitys (omilla sivuillani)

Kunnan nettisivuilla liitettä ei yleisen käytännön mukaan ole, vaikka olenkin siitä asiasta toista mieltä. Skannasin kuitenkin tämän osan, koska se on oman kertomukseni kannalta olennainen.

Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta pormestari syyttää kohdassa 4, että tekninen lautakunta ei ole seurannut määrärahojen käyttöä, ja vaatii teknistä lautakuntaa ottamaan vastuunsa päätöksistä. Minä totean, että tekninen lautakunta ei voi ottaa vastuuta asioista, joita sille ei kerrota. Tämä on varmasti pormestarinkin tiedossa, ja uskon, että kaikki muut ihmiset ovat samaa mieltä. Jos pormestari on todella sitä mieltä, että minun on lautakunnan jäsenenä otettava vastuu asioista, joista en ole kuullutkaan, joudun välittömästi eroamaan teknisestä lautakunnasta, etten joudu toista kertaa vastaavaan tilanteeseen.

Palataan vielä kunnanhallituksessa esillä olleeseen selvitykseen Linnakallion asiasta. Kuulimme juuri talousjohtaja Kosken kertovan, että hän ilmoitti määrärahojen ylityksestä pormestarille marraskuussa 2009. Lisäksi kunnanhallituksessa 15.3. käsiteltiin Linnakallion asiaa. Tässä yhteydessä Saksala kertoi tienneensä määrärahaylityksestä lokakuussa 2009, ja kuka tahansa kunnanhallituksen jäsen voinee vahvistaa tämän.

Entä mitä sitten lukee Saksalan vastaselityksessä, sivu 1, kohta 4?

”Mikäli olisin ollut tietoinen viime vuonna määrärahojen ylittymisestä, olisin asiaan tietenkin puuttunut.” Edellä olen kahdella eri tavalla todistanut, että pormestari tiesi asiasta, mutta ei puuttunut siihen. Minulla on oma tulkintani, mutta jätän jokaisen valtuutetun oman arvioinnin varaan, onko Saksala vastaselvityksessään pysynyt totuudessa. Joka tapauksessa totean, että vastaselvityksen neljäs kohta on omalta osaltani viimeinen sinetti luottamuksen katoamiselle.

Varmuuden vuoksi kertaan vielä:

”Mikäli olisin ollut tietoinen viime vuonna määrärahojen ylittymisestä, olisin asiaan tietenkin puuttunut.”

Päätän kysymällä jokaiselta valtuutetulta: Voitteko seisoa pystypäin näiden sanojen takana? Entä jos ensi kerralla virheestä syytetään sitä lautakuntaa, jossa itse istutte?

Puheeni valtuustossa päättyi tähän, eikä kukaan lähtenyt kiistämään esittämiäni väitteitä, sillä todisteetkin esitettiin puheessa. Saksalan kunniaksi on sanottava, että tämän puheen jälkeen sain tietää muista puheenvuoroista, että pormestari oli juuri ennen kunnanvaltuustoa pidetyssä kunnanhallituksessa vaatinut muiden lailla asian täyttä selvittämistä ja kertoi tienneensä asiasta syksyllä. Oikein tehty.

Silti en ymmärrä, miksi pormestari väitti vielä selvityksessään 21.3., ettei tiennyt asiasta syksyllä.

Mitä tapahtuu Pirkkalan Kokoomuksessa?

2010-03-22T11:40:00.003+02:00

Aamulehtikin otsikoi tänään suurin kirjaimin Pirkkalan Kokoomuksen valtuustoryhmän hajoamisesta.

Jo edellisellä viikolla tuli julkisuuteen, että kunnanvaltuutetut ja kunnanhallituksen jäsenet Marika Silvan-Väliharju ja Maija Aalto erotettiin Pirkkalan Kokoomus ry:n jäsenyydestä.

Kokonaisuutena nämä uutiset antavat varsin hämmentävän kuvan Kokoomuksen toiminnasta Pirkkalassa. Jos joku tai jotkut sattuvat olemaan eri mieltä siitä, miten asioita tulee hoitaa, heidät pannaan yhdistyksestä pihalle. Erot valtuustoryhmästä on vain jatkoa sille "kunnioitukselle", joka Aaltoa ja Silvan-Väliharjua kohtaan osoitettiin, kun he ilmaisivat poikkeavat mielipiteensä. Minusta viimeistään tämän jälkeen on aika selvää, miksi myös muiden puolueryhmien on ollut erittäin vaikea neuvotella asioista pormestari Saksalan kanssa. Jos edes omassa puolueessa erilaisia mielipiteitä ei siedetä eikä kuunnella, niin vielä vähemmän niitä kuullaan oman ryhmän ulkopuolelta.

Yhdistyksestä erottamisen menettelyt ovat myös olleet erikoisia. Yhdistyslain 15 § mukaan "Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen." Kun kuuleminen on lehtiartikkelien perusteella jätetty täysin tekemättä, olen erittäin ihmeissäni siitä, mikä on saanut Pirkkalan Kokoomus ry:n kokouksen tällä tavalla ylenkatsomaan lakia. Varsinkin kun erotettujen suurin "rikos" näyttää olevan erilainen ajattelu, niin mielestäni kuulematta jättäminen on jo uskomatonta.

Kokoomuksen aikaisempi argumentti Saksalan erottamattomuuden puolesta on myös vahvasti perustanut hänen suureen äänimääräänsä. Kuitenkin Saksalan 569 äänen ohella myös Silvan-Väliharjun 338 ääntä on erinomainen äänisaalis, ja pelkästään Kokoomuksen valtuustoryhmästä eronneet ehdokkaat yhdessä saivat paljon Saksalaa enemmän ääniä. On vaikea ymmärtää, miksi Kokoomuksen mielestä juuri Saksalaa äänestäneiden ihmisten painoarvo on paljon suurempi kuin esimerkiksi näitä eronneita valtuutettuja tukeneiden ihmisten. Ilmeisesti kaikkea ei ole tarkoituskaan ymmärtää.

Kunnallispolitiikka on kuitenkin jatkossakin yhteistyötä, ja uskon vahvasti, että siihen löytyy halua ainakin pormestarin eroa vaativilta valtuutetuilta. Kokoomuksen sisäinen tapahtumasarja asettaa kuitenkin vakavasti kyseenalaiseksi sen, miten hyvin Saksalan takana seisovat luottamushenkilöt ovat valmiita kuuntelemaan omista mielipiteistään poikkeavia ajatuksia. Toivon todella, että pienen hengähdystauon jälkeen tuo yhteistyökyky jälleen löytyy, koska se on myös Pirkkalan kunnan etu.

Todettakoon lopuksi, että en ole keskustellut yhdenkään kokoomuslaisen valtuutetun kanssa edellisen valtuuston kokouksen jälkeen, ja tässä esittämäni näkemykset ovat täysin itse muodostamiani.

Ahtaajat uhkaavat muiden toimeentuloa

2010-03-16T09:32:00.003+02:00

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Aamulehdessä 16.3.

Suomen bruttokansantuote laski vuonna 2009 järkyttävät 7,8 %, ja tammikuussa 66 000 ihmistä viimevuotista enemmän oli ilman työtä. Nuorison työttömyysaste on käsittämättömät 23 %, ja kaiken lisäksi valtion velka kasvaa vuoden 2010 aikana 13 miljardia euroa. Kaiken tämän voi jokainen todeta Tilastokeskuksen sivuilta.

Ei tarvitse olla talousnero ymmärtääkseen, että tilanne on vaikea. Edessämme on hyvin todennäköisesti menoleikkauksia, veronkorotuksia ja yhä enemmän yrityksiä pidentää työuria. Varmaa on myös, että tässä tilanteessa kaikki Suomen talouden uutta nousua hidastavat toimet ovat haitaksi ihan tavallisillekin suomalaisille. Valitettavasti ahtaajien lakko on juuri sellainen toimenpide.

Ahtaajien ansiot ovat Taloussanomien tutkimuksen (5.3.2010) mukaan nousseet 2000-luvulla 41 %, siis selvästi enemmän kuin valtaosalla muista ammattiryhmistä. Kun tiedetään myös, että ahtaajien vuosiansioiden keskiarvo 47 000 € on jopa muihin teollisuustyöntekijöihin verrattuna hyvin korkea, on vaikea ymmärtää, miksi juuri ahtaajien on jälleen saatava moninkertaiset palkankorotukset muihin verrattuna.

Neuvotteluissa ahtaajien keskeisenä lisävaatimuksena on 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus. Vaatimus on todella kova, kun otetaan huomioon, että Suomessa on jo vahva ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä. Itse asiassa ahtaajan 3 700 euron kuukausiansioilla jo pelkkä ansiosidonnainen päiväraha on vähintäänkin samaa luokkaa kuin monen siivoojan tai myyjän palkka, vaikka he tekisivät täyttä työpäivää. Mielenkiintoista on myös, että ilmeisesti AKT:n mielestä on oikeudenmukaista, että muutosturva koskee vain sellaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat muutenkin hyvin. Muillehan sitä ei vaadita.

Vahvan muutosturvan vaatimiseen työmarkkinoille liittyy muitakin ongelmia. Irtisanottavien ihmisten etujen maksimointi johtaa siihen, että uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvä riski kasvaa, ja uusista työsuhteista tehdään entistä epäsäännöllisempiä, jotta kysynnän vaihteluun voidaan varautua. Jos muutosturva tuodaan työmarkkinoille tilanteessa, jossa neljännes Suomen nuorista on työttöminä, järjestelmä potkii heitä päähän. Tämä ei näytä juuri ammattiliittoja kiinnostavan.

Nykyisessä tilanteessa sekä työntekijöiden, työnantajien että poliitikkojen keskeinen tehtävä olisi turvata nuorisolle uusia työpaikkoja ja muutenkin helpottaa uusien työntekijöiden palkkausta, ei suinkaan vaikeuttaa sitä, niin kuin AKT:n linja vaikuttaa olevan. Suomen kansantalous ei kestä tuon työttömän neljänneksen hukkaamista joutilaisuuteen pysyvästi.

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että 3 000 ahtaajan lakkoilu vaarantaa satojen tuhansien muiden työntekijöiden toimeentuloa, ja esitetyt vaatimukset uhkaavat vähintään kymmenien tuhansien nuorten tulevia vakituisia työpaikkoja. Useiden teollisuustyöntekijöiden palkanmaksu on jo loppunut, ja samalla aiheutetaan Suomen teollisuudelle vähintään kymmenien miljoonien eurojen vientitulomenetykset päivässä. Kaikkien olisikin nyt hyvä muistaa, että suomalainen hyvinvointi on rakennettu vientiyritysten maahan tuomilla tuloilla. Ahtaajalakko vaatimuksineen ei tuota hyvinvointia ainakaan lisää, eikä se näytä olevan tavoitteenakaan – oma etu on paljon tärkeämpi.

Riku Merikoski
Tekn. yo, kunnanvaltuutettu (vihr.)

Pirkkalan pormestarikysymys

2010-02-07T14:59:00.003+02:00

Pirkkalan pormestarikysymys on tänään jo toista päivää Aamulehden pääotsikkona, joten siihen on syytä ottaa kantaa. Olin mukana valitsemassa Antero Saksalaa pormestariksi vuoden 2009 alussa, ja uskoin vahvasti, että nyt alkaa Pirkkalassa uusi aika.

Valitettavasti vuosi 2009 osoitti, että Saksalalla ei ollut halua ryhtyä todelliseen yhteistyöhön valtuuston enemmistön kanssa. Esimerkiksi budjettivaltuustossa, jossa en itse valitettavasti sairauden vuoksi ollut mukana, hän vaikutti olevan tiukasti sitä mieltä, että valtuuston enemmistö oli väärässä tehdessään Kokoomuksen linjasta poikkeavia esityksiä.

Koen myös, että Saksala ei ole riittävästi tuonut esiin Pirkkalan näkökantoja kunnan ulkopuolella käsiteltäessä suuria maakunnallisia hankkeita, kuten logistiikkakeskusta tai jätevedenpuhdistamoa. Pormestari ei voi olla välittämättä valtuuston enemmistön mielipiteestä näin suurissa kysymyksissä, vaan hänen pitää pystyä omasta henkilökohtaisesta mielipiteestään riippumatta viemään eteenpäin enemmistön tahtoa.

Saksalan näkemys kuntaneuvosten roolista poikkeaa myös ratkaisevasti omastani. Kuntaneuvoksien roolissa ei ole mitään järkeä, ellei heidän anneta esiintyä edes oman toimialansa asioissa kunnan edustajana. Pormestari ei voi päättää kaikista asioista, eikä pitää kaikkia lankoja käsissään, vaan hänen on myös luotettava kuntaneuvoksiin yhteistyökumppaneina ja pystyttävä antamaan heille vastuuta.

Monet kuntalaiset ovat kritisoineet sitä, että perusteita pormestarin erottamiselle ei ole. Luottamuksen menetys on sinänsä jo riittävä peruste, mutta ainakin minulla ajatuksen takana on aito huoli siitä, että Saksalalla Pirkkalan kunnan edun ajaminen ei tunnu olevan tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. Uskon myös vahvasti, että prosessin aikana näitä ja monia muita perusteita esitetään myös julkisuudessa.

Valtuuston kokous 25.5.

2009-05-28T17:28:00.005+03:00

Kevätkauden viimeisessä valtuuston kokouksessa oli käsiteltävänä lukuisia valtuustoaloitteita, kunnan energiansäästön toimintasuunnitelma, tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja vuoden 2008 tilinpäätös.

Ensimmäisenä käsiteltiin kunnallisen vippikassan perustamisaloitetta, jota kansanedustaja Kuoppa (vas.) alusti puhumalla työttömyyskassojen suurista korvausviiveistä. Toimeentulotukien käsittelyajat ovat kuitenkin pysyneet Pirkkalassa kohtuullisina, joten tätä ei nähty perusteena. Minusta vippikassan tai suunnilleen vastaavan sosiaalisen luototuksen järjestelmän voisi perustaa seudullisena, mutta pelkästään Pirkkalan yksin tekemänä en pidä sitä kannattavana.

Juuri edellisessä kokouksessa tehdystä säästöohjelmasta huolimatta Naskali (kesk.) vaati ruoan kuljetuksen lisäämistä sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen ja leskilleen. Lisäkustannukset olisivat olleet siinä määrin huomattavia, jopa 200 000 euroa, että tähän ei voitu myöntää rahaa, mutta asiaan luvattiin palata vuoden 2010 budjetin valmistelun yhteydessä. Aloitteessa mainituille ihmisryhmillehän kunta tarjoaa tällä hetkellä ilmaiset ateriat terveyskeskuksessa tai Pirkankoivussa.

Pirkkalan kunnan energiansäästön toimintasuunnitelma toivotettiin tervetulleeksi. Suunnitelma on hyvä, enää tarvitaan käytännön tekoja. Toteutumisesta luvattiin raportoida myös valtuustolle. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa ihmettelin kohtaa, jossa mainittiin kunnan kansainvälisen toiminnan lisääntyneen. Ainakaan matkustaminen ei ollut lisääntynyt, joten siinä mielessä kuntalaisten rahat ovat turvassa. Muissa puheenvuoroissa Talasmäki (vihr.) painotti erityisesti kunnan roolia ympäristön siisteyden valvonnassa.

Kunnan tilinpäätös oli kaikkien aikojen paras, peräti 8,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toki mukana oli myös vuokratalojen myynti ja muita kertaeriä, mutta erityisen ilahduttavana voidaan pitää sitä, että verotulot ja valtionosuudet kasvoivat huomattavasti enemmän kuin kunnan menot. Kunnan velkamääräkään ei kasvanut kuin nimeksi. Vain tällaisella kehityssuunnalla kunnan talous voidaan pitää tasapainossa. Vuoden 2008 lopussa pirkkalalaisia oli 16 154, jossa on lisäystä 366 ihmistä edellisen vuoden loppuun mennessä.

Pirkkalan ja Tampereen kuntarajaa muutetaan hyvin pienellä alueella Pirkkahallin läheisyydessä. Kokouksessa tätä kohtaa ei enää ihmetelty, mutta papereista voi todeta, että tällainen asia vaatii pienuudestaan huolimatta aika uskomattoman määrän byrokratiaa.

Viimeisenä kohtana valtuusto päätti myöntää rahaa ns. viipalekoulun siirtämiseksi yläasteen pihalta Toivion koululle. On aika uskomatonta, että vuonna 1987 "viideksi vuodeksi" pystytetty väliaikainen rakennus siirretään vielä näin monen vuoden jälkeen käyttöön toiseen kohteeseen. Tämä voidaan nähdä myös hyvänä esimerkkinä siitä, että kunnan kasvu ei ole pysynyt päättäjien hallinnassa.

Elina Savilahden (kok.) uudessa valtuustoaloitteessa pyydettiin selvittämään liikuntatilojen rakentamiskustannuksia Toivion koulun laajennusurakan yhteydessä. Haittaa selvityksestä ei varmaankaan ole, mutta liikuntasalitilojen lisääminen ei mielestäni ole Pirkkalan kunnan kipeimpiä tarpeita.

Uuden kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous 19.1.

2009-02-01T16:51:00.003+02:00

Kiitoksia vielä kerran 180 äänestä syksyn kunnallisvaaleissa. Nyt on uuden valtuustokauden vaikuttamistyössä päästy vauhtiin, ja ensimmäinen valtuuston kokous on ohi. Käytännössä kokous koostui kokonaan erilaisten toimielinten valitsemisesta. Ennalta lehdistöä ja poikkeuksellisen suurta yleisöä kiinnosti eniten uuden pormestarin valinta.

Pormestarin valinta olikin asialistalla heti alkupuolella. Äänestys suljettiin joidenkin valtuutettujen vaatimuksesta suljettuna, vaikka itse olisin kyllä ollut valmis äänestämään avoimestikin. Yläasteen entinen rehtori, kokoomuksen Antero Saksala valittiin pormestariksi äänin 24-19. Minä äänestin häntä, koska pidän häntä oikeudenmukaisena ja luotettavana poliitikkona ja yhteistyökumppanina, vaikka olemmekin monista asioista eri mieltä. Korostan vielä, että Pirkkalan vihreillä ei ollut yhteistä suosikkia.

Äänestyspäätös ei ollut vaikea, sillä oman tulkintani mukaan myös kansa kertoi vaaleissa selvästi haluavansa kokoomuslaisen pormestarin, enkä minä halunnut olla toimimassa tätä vastaan. Toisaalta SDP:n, Vihreiden, Keskustan, Vasemmistoliiton ja pienempien puolueiden tekninen vaaliliitto luottamuspaikkajakoa varten pitää varmasti pormestarin vallan kohtuullisena. Valtuustossa Kokoomuksen vaalivoitto Pirkkalassa oli kyllä helppo havaita, niin paljon kokoomuksen valtuutettuja on.

Muista valinnoista ei jouduttu äänestämään, vaan tehtävät jaettiin sovitusti. Minä olen jatkossa teknisen lautakunnan jäsen, mutta muihin luottamustehtäviin en toistaiseksi halunnut opiskelujeni vuoksi. Kuntaneuvoksiksi valittiin Kari Talasmäki (vihr.), josta tulee ympäristölautakunnan puheenjohtaja, ja Helena Rissanen (sd.), josta tulee valtuuston puheenjohtaja. Historiallista tämän kerran luottamuspaikkajaoissa on myös se, että lautakuntien puheenjohtajuuksia on jaettu peräti viidelle eri puolueelle.

Lopuksi valtuusto muutti kansalaisopiston nimen Pirkkala-opistoksi, päätti lisätä rintasyöpäseulontoja ja kuuli lyhyen raportin yleiskaavan tilasta. SDP:n aloitteessa tuotiin ilahduttavasti esille lumitykin hankinta kunnalle. Jos kustannukset vain ovat kohtuulliset, sillä voitaisiin varmasti pidentää hiihtokautta huomattavasti.

Siinähän se

2008-10-26T13:37:00.003+02:00

Kampanja on ohi, ja elämäni toiset kunnallisvaalit lähestyvät ratkaisuaan. Sää on ollut varsin ainutlaatuinen, ja monet äänestäjät tulivatkin äänestyspaikalle kovin märkinä. Onneksi sade on hieman hellittänyt.

Tämä päiväni kuluu siis Pirkkalan Kirkonkylän äänestysalueen vaalilautakunnassa, josta olen juuri tauolla. Vaalilautakuntatyö on minusta hyvä tapa käyttää vaalipäivä, silloin ei ehdi jännittämään omaa menestystään liikaa.

Minä uskon Vihreiden vaalivoittoon Pirkkalassa ja koko maassa. Hyvät äänestäjät, olkaa mukana tekemässä sitä voittoa.

Vaalirahoitukseni

2008-10-22T11:07:00.003+02:00

Vihreät ovat valtakunnallisesti julkaisseet oman vaalirahoituksensa. Niinpä minäkin kerron tässä, mistä olen saanut kampanjarahani.

Olen käyttänyt kampanjointiin noin 280 euroa, ja se on kokonaisuudessaan omaa rahaani. Vihreä Pirkkala todennäköisesti avustaa hieman mainoksissa vaalien jälkeen.

Tähän mennessä kuluja on syntynyt kahdesta Pirkkalaisen mainoksesta, nettisivuista, ehdokasmaksusta ja kampanjoinnin tarvikkeista (karkkia, omia mainoksia yms.)
Pirkkalaisen mainokset n. 200 euroa
Ehdokasmaksu 10 euroa
Nettisivut n. 50 euroa/vuosi
Muut tarvikkeet n. 20 euroa.

Tämä ilmoitus ei ole lopullinen, koska kuluja syntyy vielä jonkin verran ennen vaalipäivää. Lupaan kuitenkin täydentää tätä ilmoitusta sen mukaan.

Kunnanvaltuusto 13.10.

2008-10-15T08:59:00.007+02:00

Vaikka syyskuun valtuuston kokous peruttiinkin, ei lokakuun kokouksesta muodostunut erityisen pitkää. Kokous avattiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurmisen katsauksella seutuyhteistyön tilanteesta. Todella monenlaisia yhteistyöhankkeita on meneillään.

Eniten keskustelua herätti yhdyskuntarakenteen tiivistäminen kaavoitusyhteistyön avulla. Valtuutettu Tauno Isotalon (kesk.) vastustettua tiivistämiskehitystä pidin puheenvuoron, jossa totesin, että Suomella ei yksinkertaisesti ole enää varaa nykyisen kaltaiseen asutuksen hajautumiseen. Toimiva joukkoliikenne vaatii tiiviitä asumiskeskittymiä hyvien joukkoliikennereittien varrella, ja Pirkkalankin on tuettava tätä mallia. Sain näkemykselleni tukea myös Antero Saksalalta (kok.). En kuitenkaan yritä kieltää haja-asutusalueella asumista toisin kuin Isotalo puhettani tulkitsi, mutta lisää joukkoliikenteen ulottumattomissa olevia "Nurmijärviä" tämä maa ei kaipaa.

Viime kerran tärkeä valtuustoaloite logistiikkakeskuksen siirtämisestä lähetettiin tiedoksi Pirkanmaan liitolle. Vihreä valtuutettumme Tuuli Rajala piti painokkaan puheenvuoron, jossa kehotti puolueita vaikuttamaan myös maakuntatason vaikuttajiinsa. Vastausta tähän ei kuitenkaan kuultu, ja jäi epäselväksi, onko Pirkkalan SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan painoarvo vain maakuntatasolla niin vähäinen, ettei maakuntahallinnon jäseniin edes yritetä vaikuttaa. Sen sijaan oma maakuntahallituksen edustajamme Jarno P. Vastamäki Mäntästä vaati myös maakuntahallituksessa logistiikkakeskuksen sijainnille vaihtoehtoja, mutta sai tukea vain Vasemmistoliiton edustajalta.

Vuokratalon rakentamista Teboilin takana olevalle tyhjälle tontille tutkitaan. Vuokrataloja olisikin jo aika saada lisää, sillä edellisen valmistumisesta on jo aikaa, ja vuokra-asunnoista on puutetta. Haja-asutusalueen viemäröintikysymys vedettiin pois valtuuston listalta keskeneräisenä.

Kunnanjohtajan raportti alkuvuoden osalta sisälsi katsauksia monilta osa-alueilta. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Rissanen esitti puheenvuoron, jossa ilmaisi huolensa vähän kaikesta maan ja taivaan väliltä. Varsinkin ruokapalveluiden keskittämiseen liittyvät huolet tuntuivat kovin tekopyhiltä näin vaalien alla. Toivion ja Kirkonkylän koulujen sekä joidenkin päiväkotien keittiöthän ollaan lopettamassa ensi vuoden alusta SDP:n ja Kokoomuksen tahdon mukaisesti. Kun kysyin, miten Pirkkalan kunta aikoo estää Tampereen kaltaiset ruuan laadun heikkenemiseen ja ruuan kesken loppumiseen liittyvät ongelmat, en saanut vastausta. Asiasta vastaavia virkamiehiä ei tosin ollut paikalla.

Maailman taloustilanteen vaikutusta Pirkkalan kunnan alueella oleviin yrityshankkeisiin tiedusteltiin myös kokouksessa, mutta elinkeinojohtaja Erkki Korkala totesi, että vielä ei ole mahdollista tehdä päätelmiä. Pirkkalan kunnan velkataakka on kuitenkin jo nyt sellainen, että jos paljon hankkeita pysähtyy, olemme ongelmissa.

Kunnanvaltuusto 25.8.

2008-09-07T23:35:00.000+02:00

25.8. järjestetty kunnanvaltuuston kokouksen paikoin tarpeettomankin voimakkaat sanakäänteet kertoivat jo kunnallisvaalien lähestymisestä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kunnan henkilöstöraporttia, talousarvion seurantaraporttia ja muutamien maakunnallista yhteistyötä koskevien sopimuksien uudistamista. Killoon kaavoitettiin hieman lisää tontteja, ja ehkä tärkeimpänä asiana valtuusto hyväksyi selvästi äänin 33-2 perusterveydenhuoltoyhteistyön aiesopimuksen Lempäälän ja Vesilahden kanssa.

En pidä sopimusta erityisen loistavana asiana, mutta Tampereen kanssa aiottuun sopimukseen verrattuna se jätti Pirkkalalle huomattavasti enemmän päätösvaltaa. Valtuusto oli melko yksimielinen siitä, että tätäkään sopimusta Pirkkala ei kaipaa, mutta Paras-laille emme voi mitään. Ainakin aiesopimuksen perusteella luotan kuitenkin siihen, että pirkkalalaisten terveyspalvelut säilyvät hyvinä.

Valtuustoaloitteista mainitsen Vihreiden postipalveluiden säilyttämistä Suupalla koskevan aloitteen, SDP:n tekemän Pirkkala Reilun kaupan kaupungiksi -aloitteen sekä Toiviossa yhteistyönä laaditun logistiikkakeskusaloitteen, jossa vaaditaan vaihtoehtoisten paikkojen selvittämistä. Näihin aloitteisiin laitoin nimeni, samoin kuin muutamiin muihinkin, mutta kokonaisuudessaan kymmenestä aloitteesta osa haiskahti kyllä vahvasti äänestäjien kosiskelulta.

Rekisteriä rekisterin perään

2008-07-09T17:52:00.003+03:00

Kuten Aamulehtikin tänään kertoo, sisäministeriön uusi poliisiylijohtaja Mikko Paatero haluaa saada koko kansan sormenjälkirekisterit poliisin avuksi, koska se helpottaisi poliisin työtä. En ollut uskoa silmiäni - elämmekö todella vuotta 2008 vai onko nyt sittenkin orwellilaisittain vuosi 1984?

Sormenjälkirekisteri saattaisi toki ratkaista joitakin rikoksia nykyistä helpommin. Kaikkien kansalaisten kerääminen yhteen rekisteriin olisi kuitenkin räikeä yksilöllisyyden suojan loukkaus. Miettikääpä hetki, mitä vaikkapa Gestapo tai KGB olisi saanut moisella rekisterillä aikaan. Ja jos pidät tätä viittausta kaukaa haettuna, jokaisen on syytä tutustua esimerkiksi Suomen Valpon eli Suojelupoliisin edeltäjän toimintaan sodan jälkeisenä aikana. Tuolloin Neuvostoliittoa vastaan toimineita jahdattiin varsin mielivaltaisesti esimerkiksi asekätkentäjutun yhteydessä. Sormenjälkirekisterin avulla "rikollisia" olisi varmasti saatu kiinni paljon tehokkaammin.

Ihmiskunnan historia on täynnä esimerkkejä siitä, että jos jotain rekisteriä voidaan käyttää väärin, sitä varmasti myös jonain päivänä käytetään väärin. Jo kaikenkattavan sormenjälkirekisterin vuotaminen vääriin käsiin olisi katastrofi. Toivottavasti eduskunnassa edes tämän kerran otetaan huomioon tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion tiukan kielteinen kanta rekisterin perustamiseen.

Jyrki Kasvin blogikirjoituksen perusteella vähintään yhtä lähelle vuotta 1984 pääsee järkyttävällä ehdotuksellaan virolainen sosiaalidemokraatti Marianne Mikko, joka keräsi blogien anonyymiuden rajoittamiselle lähes täyden kannatuksen EU:n parlamentin kulttuurilautakunnassa. Hänen mukaansa kaikista blogaajista pitäisi ottaa talteen jokin merkki, jolla pitäjä voidaan tunnistaa. Jos tällaista järjestelmää käytettäisiin kehitysmaissa, aika moni bloginpitäjä roikkuisi jo hirressä. Kuinkahan pitkään kestää, että tämä menee poliitikoiden päähän.

Jukolasta opittua

2008-06-17T19:27:00.000+03:00

Lauantaina päivällä olin juuri ehtinyt palata kotiin katkeran tappiollisen jalkapallo-ottelun jälkeen - perinteinen Retkisäätiön joukkue hävisi nimittäin ottelunsa 0-1, vaikka painostimme koko ottelun armottomasti, ja vastustajan maalivahdille kertyi ainakin parikymmentä torjuntaa. Silloin sain puhelun kaverini isältä Valkeakosken Hakasta, ja minua kysyttiin suunnistamaan Jukolan viestiin. Olin aikaisemmin ajatellut vain mennä katsomaan tapahtumaa, vaikka osallistuminen sinänsä kiinnostikin.

Kun näin kerran pyydettiin, niin lähdin sitten mukaan, vaikka matka olikin pidempi kuin olin koskaan ennen suunnistanut, enkä ollut vielä kesän aikana käynyt yhtään harjoittelemassa. Juoksin neljännen osuuden Hakan nelosjoukkueessa, ja pääsin liikkeelle hieman ennen aamuseitsemää. Alku sujui aivan kohtuullisesti, mutta noin puolessa välissä erehdyin pahasti sijainnistani, ja jouduin lopulta hakemaan varman paikan kovin kaukaa. Niinpä osuusaikani oli lopulta hävettävän heikko, mutta toisaalta tulin sentään maaliin ja löysin kaikki rastit, toisin kuin sadat muut, jotka joutuivat keskeyttämään jollakin osuudella.

Vaikka suunnistukseni oli huonoa jopa omaan tasooni verraten, tapahtumasta jäi joka tapauksessa hyvä mieli. Tunnelma Kaanaassa keskellä metsää oli kansainvälinen, ja väkeä oli erittäin paljon. Oikeastaan paikalla olisi mielellään ollut jo aikaisemmin päivällä, varsinkin jos sää olisi ollut parempi. Jukolan kannalta suurimpana opetuksena pitää ehkä todeta, että jos muita suunnistajia ei näy eikä kuulu, olet todennäköisesti väärässä paikassa. Monilla rastiväleillä oli nimittäin suorastaan ruuhkaista, mutta toisaalta hajontoja oli sen verran paljon, että pelkkä seurailu ei pitemmän päälle olisi kannattanut.

Lopuksi on vielä todettava, että kipinä tapahtumasta jäi. Jos sopiva joukkue löytyy, voisin lähteä ensi kesänä uudestaan, ja toivottavasti paremmalla menestyksellä. Vuoden 2009 Jukola järjestetään Mikkelissä, joten ei sinne nyt mitenkään mahdoton matka ole.

Ilkka Kanervasta

2008-04-02T22:14:00.003+02:00

Roikuttuaan kuukauden roskalehdistön löysässä hirressä Ilkka Kanerva joutui lopulta luopumaan virastaan. Kieltämättä mies osoitti melkoisen huonoa harkintakykyä, mutta erikoiselta tuntuu, että hän joutuu eroamaan. Eihän missään kuitenkaan osoitettu, että tekstiviestit olisivat vaikuttaneet hänen työhönsä millään tavalla. Toisaalta ymmärrän kuitenkin, että niin Kokoomuksen kuin Suomenkin uskottavuuden kannalta tämä ratkaisu on parempi, kuin että kohu olisi yhä jatkunut lehtien palstoilla.

Minulla ei ole mitään erityistä sanottavaa Kanervan poliittisen toiminnan puolesta tai sitä vastaan, ja toisaalta uusi ulkoministeri Alexander Stubb on varmasti erittäin asiantunteva ja osaava ministeri. Jotkut ovat nähneet hänen valinnassaan jonkinlaisen Natoon liittymistä koskevan "salaliiton" alkeita, mutta en pidä liittymistä lähiaikoina yhtään sen todennäköisempänä kuin ennenkään.

Olli-Poika Parviainen kirjoittaa hyvin Kanervan eroon liittyvistä kummallisista seikoista. Siinä on niin paljon sellaisia ajatuksia, joita olen itsekin pohtinut, että en lähde toistamaan niitä tässä, vaan laitan linkin hänen blogiinsa.

Pirkkalan "rehelliset" demarit

2008-01-21T22:43:00.001+02:00

Pirkkalan valtuuston vuoden ensimmäinen kokous pidettiin tänään. Päivän suurina aiheina olivat Pirkanmaan liiton Pertti Fagerlundin esitys Pirkkalaan kaavaillusta logistiikkakeskuksesta sekä Pirkkalan vuokratalot Oy:n myynti. Fagerlundin esitys vahvisti vain sitä, mitä kovasti Pirkkalassa pelätäänkin, eli Toivion ja Sääksjärven välistä metsää olisi tarkoitus asfaltoida neliökilometrikaupalla. (Ei, tämä ei ole liioittelua, vaan näin suunnitelmat sanovat.) Kaikki valtuustoryhmät esittivät kyllä huolensa hankkeesta, mutta puheenvuorojen määrää rajoitettiin, joten kaikkea ei ehtinyt kysyä. Vihreinä olimme erityisen huolissamme kuntalaisten ulkoilumahdollisuuksien heikentymisestä ja alueen luontoarvojen kohtalosta.

Päivän varsinainen suuri asia oli kuitenkin Pirkkalan vuokratalojen myynti, josta päivän Aamulehdessäkin näytti olleen ansiokas kirjoitus. Kiivaan ja värikkään keskustelun jälkeen vuokratalot kuitenkin myytiin äänin 21-14. Sen verran järkeä päätökseen kuitenkin saatiin, että tontteja ei myyty VVO:lle ja Hämeen vuokrakodeille ehdotettuun käsittämättömään alihintaan.

Vuokratalot sen sijaan menivät kaupaksi Kokoomuksen ja SDP:n äänin. Kokoomukselta tämä ei ole mitenkään ihmeellistä tai odottamatonta, mutta SDP voisi kyllä päätöksellään osallistua takinkäännön MM-kisoihin. Nettisivut ovatkin tässä asiassa varsin lahjomattomat.

SDP:n kotisivut nyt
SDP:n kotisivut aikaisemmin (Googlen välimuistista, kiinnittäkää huomiota 1. kappaleen loppuun)

Kiinnittäkää huomionne ensimmäisen kappaleen loppuun. Voiko asiaa tuon selkeämmin sanoa? Ainakin yhden demarivaltuutetun mukaan vuokra-asuntojen pitäminen oli heillä myös teemana edellisissä kuntavaaleissa. Ainakin oma luottamukseni kärsi kyllä tässä kovan kolauksen. Kahdelle SDP:n valtuutetulle, Kai-Pekka Mattilalle ja Timo Tuomiselle, on kuitenkin annettava rehellinen tunnustus oman mielipiteen pitämisestä ja vaalilupausten takana seisomisesta. Omasta ryhmästäni suuren kunnioituksen ansaitsee Harri Aalto, joka teki valtavan taustatyön vastustavaa esitystä varten.

Valitettavasti se ei tällä kertaa riittänyt, mutta toivottavasti pahimmat pelkomme eivät toteudu. Vuokra-asuntojen määrä ei saisi vähentyä Pirkkalassa, kun niistä on jo nyt pulaa, mutta toinen ostaja Hämeen Vuokrakodit ilmaisi avoimesti kokouksessa, että osa asunnoista myydään. Valtuuston päätä tämä ei silti kääntänyt. Vuokrat tulevat joka tapauksessa kohoamaan nopeasti, sopimuksen mukaan kolmessa vuodessa markkinatasolle.

Taas meitä holhotaan

2008-01-16T20:48:00.000+02:00

Yle kertoo tänään jälleen melkoisesta holhousyhteiskunnan rakennusyrityksestä.

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id80020.html

En vastusta alaikäisten rahapelirajoituksia, vaikka en uskokaan niiden olevan kovin toimivia, mutta rajoitusten toteutusehdotukset ovat järkyttäviä. Kolikkopeliin vaadittava "pelikortti" on kovin epäkäytännöllinen, ja kitkee varmasti erityisesti satunnaista, täysin harmitonta vaihtorahojen kanssa leikkimistä. Ongelmapelaajille se ei kuitenkaan muodosta minkäänlaista estettä, niin kuin joku RAY:n asiantuntijakin ymmärsi uutisissa epäillä.

Kolikkopelien rajoittaminen on kuitenkin mitätön toimi verrattuna siihen pöyristyttävään hölmöyteen, että Internet-pelaamista, kuten nettipokeria, halutaan rajoittaa nettisensuurilla. Ehdotuksen mukaan tiedonvälitys ulkomaalaisille pelipalvelimille tulisi estää ja maksujen välitys näiden yhtiöiden pelitileille estää. Mitähän seuraavaksi halutaankaan kieltää, ehkäpä pääsy hallitusta arvosteleville sivuille?

Selvityksessä pohditaan jopa mahdollisuutta, että laittomassa pelissä rahansa hävinnyt voisi vaatia rahansa takaisin palveluntarjoajalta. Ehdotus on lähinnä naurettava - onhan jokaisen pelaajan muutenkin tiedostettava se mahdollisuus, että uhkapelissä voi myös hävitä. Valtio ei voi ryhtyä suojaamaan ihmisiä kaikilta mahdollisilta tyhmyyksiltä, tai muuten rajoitetaan kansalaisten vapauksia vakavasti. Eikö Suomessakin ihmisen tulisi olla itse vastuussa omista teoistaan?

Rahansahan voi sitä paitsi hukata miljoonalla eri tavalla. Jollekulle ongelmana voivat olla uhkapelit, toiselle vaatteet ja kolmannelle autot. Pitäisikö valtion taata myös vaatteiden tai autojen ostajan oikeudet saada rahansa takaisin, jos ostajalla ei olekaan varaa näihin tuotteisiin?

Päivän valonpilkahduksena sentään pohditaan alkoholin varoitustarroista luopumista jo ennen käyttöönottoa. Niiden tehoon en ole uskonut missään vaiheessa.

Kirjoituskilpailun teksti

2007-12-18T17:19:00.000+02:00

”Tekniikka” 42 vuoden kuluttua

Heräsin aamulla radiosta tulviviin muinaisiin hitteihin. Kaija Koo kyseli yhä rakkauden keksijää. Kirosin mielessäni, kun en muistanut naisen nimeä – olihan siitä tutkimuksesta saanut sentään Nobelin. Suutelin silti nukkuvaa vaimoani, oli kuitenkin hääpäivämme, ties kuinka mones. Ajastin keittiössä aamiaisen valmistumaan ja siirryin suihkuun. Sen jälkeenkin olin yhä puolinukuksissa, mutta vaatteeni olivat sentään älykkäästi silinneet yön aikana. Otin lehden kaapista ja totesin sen jo päivittyneen. Lapset pitivät tapaani outona – kuka nyt tänä päivänä lukisi paperilta, mutta vanhat tavat kuolevat hitaasti. Onneksi enää ei sentään heitetty paperikasaa iltaisin pois. Puuro, tee ja paahtoleivät ilmoittivat valmistumisestaan, ja aloin syödä.

Näppäilin vielä jääkaapille parin päivän ruokatilauksemme ja lähdin töihin. Vuores näytti nykyään hyvältä, puutkin olivat jo nähneet kolmisenkymmentä kesää. Oli maaliskuu, ja pikaratikkapysäkille kävellessäni muistelin menneitä talvia. Tuntui oudolta, että nuoruudessani olin hiihdellyt näissä maisemissa. Hyppäsin ratikkaan, ja pohdin, että toisaalta ne ovat paremmin aikatauluissa nykyään. Nokian teknillinen yliopisto näkyi jo ikkunasta, ja painoin nappia poistuakseni. Uuteen nimeen oli vieläkin vaikea tottua, vaikka yksityistämisestä oli jo aikaa.

Tänään oli suuri päiväni töissä, mutta työhuone odotti entisellään. Avasin koneen ja tarkistelin koodiani. Työkaverit kyselivät tunnelmia verkossa, kävipä jokunen ovellakin. Annoin pari videohaastattelua, vaikka niihin oli vaikea keskittyä. Vuosikymmenten työni tulos kiinnosti selvästi muitakin, mutta varmasti eniten minua. Halusin Vastauksen suureen Kysymykseen. Käynnistin ohjelman, ja laskenta alkoi. Tehtävä ei ollut vähäinen, mutta arvioin vastauksen tulevan parin tunnin kuluttua. Lähdin lounaalle keskustaan, jossa valinnanvara oli kasvanut – kebab-paikkoja oli entistä enemmän.

Palailin töihin puolen päivän jälkeen, ja totesin ihmeissäni tulostimen jo toimivan. En yleensä ottanut tuloksia paperille, mutta tämä ei ollutkaan mikä tahansa koe. Katsoin päällimmäistä arkkia, ja pudistin päätäni. Päättelin jonkin toisen ohjelman häirinneen luomustani, ja päätin kokeilla uudestaan suljettuani koneen muut ohjelmat. Järjestelin paikkoja, vastailin toimittajien tiedusteluihin sekä mietin lomaa ja eläkepäiviä. Viime aikoina oli nimittäin tuntunut siltä, että olin saanut tarpeekseni. Hermostuneena kestin pari tuntia odotusta, kunnes lopulta kone kertoi olevansa valmis. En pitänyt koneen puheesta, koska en erottanut sitä oikeasta ihmisäänestä, mutta ainakin nyt tiesin ohjelman toimineen. Ohjelman vastaus oli yhä sama. Lähetin sen kaikille kysyneille, ja kiirehdin ulos ovesta. En halunnut vastata enää yhdellekään uteliaalle.

Masentuneena kävelin alikulkutunnelin kautta kohti ratikan pysäkkiä. Kävin kaikesta huolimatta ostamassa kukkia ja suunnittelin iltaa. Lähdin ylittämään Insinöörinkatua, mutta liukastuin – eihän kukaan enää valmistanut kunnon talvikenkiä. Auto yritti jarruttaa, mutta aivan liian myöhään. Lensin tuulilasiin ja putosin jalkakäytävälle. Viimeisenä ajatuksenani muistin ohjelman vastauksen ja ymmärsin.

Heräsin valkoisessa huoneessa. Oli hiljaista. Katsoin sängyn päädyn konetta, ja totesin parin päivän kuluneen. Samassa ajatukseni palasivat siihen, mihin olin jäänyt, ja aloin nauraa. Nauroin ensin varovasti, sitten sydämeni pohjasta. Kaikki se vuosien työ, josta maksettiin sentään reipasta palkkaakin, ja tässä on tulos. Ehkä minun olisi pitänyt itkeä, mutta en kyennyt. Hoitaja saapui paikalle, ja huolestunut ilme kertoi selvästi mielisairausepäilyistä.

En koskaan palannut töihin. Sairasloman jälkeenkään en enää halunnut koneeni ääreen, vaan halusin viettää aikaa perheen kanssa. Lomalle lähtökin oli helppoa, sillä magneettijuna vei nopeasti aina Etelä-Unioniin asti. Junayhteyden tultua lentomelu oli onneksi vähentynyt, sillä lentäminen oli paljon kalliimpaa. Jäin eläkkeelle, ja vaikka joku varmasti jatkoi työtäni, minua ei juuri kiinnostanut. Joku muu sai selvittää, mikä oli yleinen suuri Kysymys tai oliko Vastaus edes oikea, mutta minulle se riitti. Sillä nyt tiesin, kuinka monta työvuotta oli tarpeeksi ja kuinka pitkään olin ollut naimisissa. Olinhan saanut oman Vastaukseni täsmällisenä kokonaislukuna. Se luku on 42.

Voitin tällä tekstillä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan juhlavuoden kirjoituskilpailun lokakuussa. En julkaissut sitä aikaisemmin, koska se ilmestyi ensin ylioppilaskunnan lehdessä.

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe

2007-12-05T12:59:00.000+02:00

Olin tänään pitämässä juhlapuheen Pirkkalan yhteislukion yhdistetyssä itsenäisyyspäivä- ja ylioppilasjuhlassa. Puheeni on tässä.

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.

Hyvät uudet ylioppilaat, arvoisat lukiolaiset ja muut juhlavieraat! Näin alkaa meidän kaikkien tuntema Johan Ludvig Runebergin sanoittama Maamme-laulu, se vanha Cajanderin suomennos. Totisesti on syytä juhlaan, kun Suomi täyttää 90 vuotta, ja Pirkkalan kunnallakin on juhlavuosi. En ole ennen pitänyt juhlapuhetta, ja niinpä turvauduin innoitusta etsiessäni tähän perinteiseen lähteeseen.

On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet.
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret
ne meist on kultaiset.

Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht´yömme, kesät kirkkahat,
kaikk´kuvineen ja lauluineen
mi painui sydämeen.

Kaikki tässä runossa ei pidä enää paikkansa. Suomi ei todellakaan ole jäänyt köyhäksi, vaan Suomi on vuosikymmenten työllä nostettu yhdeksi maailman rikkaimmista ja tasa-arvoisimmista maista – ja sitä paitsi Kittilän Suurikuusikossa ollaan aloittamassa kaivostoimintaa Euroopan suurimman todetun kultaesiintymän tienoilla. Kaivosyhtiökin on ulkomainen, joten ei niillä vierailla niin kovin kova kiire hylkäämään ole.

Mutta minusta näiden säkeistöjen ydin on kuitenkin luonnonkuvauksessa. Minusta suomalainen luonto on vaikuttavampi kuin mikään ihmiskäsin tehty. Maailman korkein rakennus tai suurin moottoritie on mitätön luonnon ihmeiden rinnalla. Mitä on suurinkaan kone pienimmänkin ötökän vierellä, kun kuitenkin pieni eläin pystyy tekemään suunnattoman paljon sellaista, mikä ei koneelta onnistu? Erämaan katselu tunturin laelta, elokuisen tähtitaivaan ihmettely puhtaassa järvessä kelluen, juhannusöinen kirjan lukeminen auringon valossa – kaikki ne ovat elämyksiä, joita moni muu maa ei ihmisilleen tarjoa. Onneksi Suomessamme on säilytetty paljon luontoa, ja toivon syvästi, että sitä riittää ihmeteltäviksi vielä kaikille tuleville sukupolville.

Täss auroin, miekoin, miettehin
isämme sotivat,
kun päivä piili pilvihin
tai loisti onnen paistehin,
täss Suomen kansan vaikeimmat
he vaivat kokivat.

Tään kansan taistelut ken voi
ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi,
ja halla näläntuskan toi,
ken mittasi sen hurmehen
ja kärsimykset sen?

Täss on sen veri virrannut
hyväksi meidänkin,
täss iloaan on nauttinut
ja murheitansa huokaillut
se kansa, jolle muinaisin
kuormamme pantihin.

Suomessa itsenäisyyspäivänä puhutaan usein sodista. Minulla ei kuitenkaan ole sodasta juurikaan sanottavaa, ainakaan sellaista, mitä ette olisi jo kuulleet. Sääli sinänsä, että Runebergin 150 vuotta vanhat sanat voidaan aivan yhtä hyvin soveltaa myös myöhemmin meitä kohdanneisiin sotiin. Monesti mietinkin, ovatko ihmiset oppineet mitään. Ensimmäisen kiven heittäminen on aina ollut helpompaa kuin rauhan ylläpitäminen, ja eri puolilla maailmaa soditaan yhä.

Väitän kuitenkin, että jokin on muuttunut, ainakin täällä Euroopassa. Läntisessä Euroopassa ei ole sodittu vuoden 1945 jälkeen. Siitä on kulunut nyt 62 vuotta. Varsin nopeasti voi historiasta tarkistaa, että 62 vuotta rauhaa esimerkiksi Ranskan ja Saksan välillä on Euroopan historiassa todella pitkä aika. Minä uskon, että tässä Euroopan yhdentymisellä on ollut suuri vaikutus. Olemme ehkä sen myötä menettäneet hieman päätäntävaltaa joissakin asioissa, mutta minä uskon, että se on täysin sen arvoista, jos meidän tai lastemme ei sen ansiosta tarvitse ryhtyä taisteluihin. On varmasti yhteinen toiveemme, ettei Runebergin sanoja tarvitse taas nähdä käytännössä.

Tääll´olo meill on verraton
ja kaikki suotuisaa,
vaikk onni mikä tulkohon,
maa isänmaa se meillä on.
Mi maailmass on armaampaa
ja mikä kallimpaa?

Och här och här är detta land.
Vårt öga ser det här,
Vi kunna sträcka ut vår hand
Och visa glatt på sjö och strand
Och säga: se det landet där.
Vårt fosterland det är.

Niin, yksi säkeistö myös ruotsiksi, ruotsiksihan nämä on alun perin kirjoitettu. Tekisi mieleni sanoa lukiolaisille: katsokaa nyt, onhan tästä ruotsin opiskelusta hyötyä, juurihan pidän tässä tätä juhlapuhetta. Vähän vakavammin ilmaistunta sanoisin asian näin. Tässä vaiheessa elämää, nuorena, ei kannata sulkea yhtään ovea edestään, ja tänäkin päivänä myös ruotsin kielen osaamista tarvitaan. Jos sitä on opiskellut, ei tuota opiskelua kannata heittää hukkaan, vaan ruotsikin kannattaa kirjoittaa, vaikkei se enää pakollista olekaan.

Kielen käsittely tuo mieleeni jälleen yhden minulle rakkaan asian Suomessa. Se on suomen kieli, pienellä kirjaimella ja erikseen. Tällä kielellä puhun, tällä kielellä ajattelen, sitä kieltä kannattaa varjella. Minun on jo nyt helppo todeta, että oma äidinkieli on ainoa kouluaine, jonka merkitys on suuri täysin alasta riippumatta. Kehotan siis teitä: Miettikää sanojanne! Ja silloinkin, kun sanotte jotakin lainasanoin, kannattaa pohtia, miten saman voisi ilmaista suomeksi. Suomenkieliset sanat ymmärretään yleensä paljon paremmin, enkä usko, että on ainakaan haitaksi, jos teitä ymmärretään.

Jos loistoon meitä saatettais
vaikk´ kultapilvihin,
mis itkien ei huoattais,
vaan tärkein riemun sielu sais,
ois tähän köyhään kotihin
haluamme kuitenkin.

Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss´ elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.

Minusta tämän runon hienoimpia ajatuksia on, että onni ei ole sitä, kun saa kaiken. Ei, vaan sitä, että tyytyy siihen, kun saa riittävästi. On hienoa, että suomalaiseen perinteiseen isänmaallisuuteen liittyy myös vaatimattomuus, sillä isänmaallisuus on vaikea taito. Aivan liian monessa maassa, myös Suomessa, se on mennyt ja menee yhä toisinaan kiihkoiluksi. Vaikka arvostaa ja puolustaa omia perinteitään, on silti tärkeää kunnioittaa myös muiden arvoja, ja nähdä myös oman maansa ongelmat.

Säkeistön lopussa mainitaan yksi itsenäisyyden avainsana: vapaus. Aivan näinä päivinä meillä kaikilla on ollut mahdollisuus arvioida vertailemalla, mitä vapaus tarkoittaa. 99 % äänistä yhdelle puolueelle, toimittajien murhat, vaalitarkkailun estäminen, eri mieltä olevien pidättäminen ja heidän toimintansa kieltäminen näyttävät jälleen olevan arkipäivää eräässä naapurimaassa. Vaikka politiikka ei kiinnostaisikaan, kannattaa silti miettiä, kuinka tärkeä on oikeus olla eri mieltä, ja vapaus vaikuttaa haluamallaan tavalla. Näihin oikeuksiin ei ole syytä suhtautua kevyesti, sillä ne ovat länsimaisen demokratian perusarvoja. Minusta meillä kaikilla on velvollisuus puolustaa niitä, jos niitä joskus Suomessakin uhataan.

Sun kukoistukses kuorestaan
se kerran puhkeaa,
viel lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.

Tämän viimeisen säkeistön sanat osoitan erityisesti uusille ylioppilaille. Elämänne parhaat ajat ovat edessäpäin, vaikka minusta lukion loppupuoli olikin hauskaa aikaa. Antakaa kukoistuksenne puhjeta, toivonne ja riemunne nousta, ja iloitkaa itsenäisestä 90-vuotiaasta Suomesta. Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää ja onnellista joulun odotusta!

Valtuustossa tehtyä

2007-12-05T12:56:00.000+02:00

Tässä tähän asti kotisivuillani ollut raportti siitä, mitä tein Pirkkalan kunnanvaltuuston kokouksessa 12.11.

Kokoushan venyi peräti kahdeksantuntiseksi, ja pidin itsekin useita puheenvuoroja. Aiheinani olivat:

Kannatin valtuutettu Raili Naskalin ehdotusta 2 000 euron lisäämisestä omatoimirahaan, koska asiasta oli puhuttu maaseutulautakunnassa. Hävisimme äänestyksen selvästi.

Me vihreät saimme läpi yhden lisämäärärahan, ulkoilureitteihin 10 000 euroa. Kun aikaisemmin oli jo sovittu kevytväylän rakentamisesta välille Kirkonkylän koulu - Vanha kirkko, tätä voidaan pitää hyvänä suorituksena.

Ihmettelin, miksi Pereellä pitää lähteä rakentamaan järven päälle, mutta kaikesta huolimatta taivuin suosittelemaan kaavan hyväksymistä, koska rakentaja on luvannut puhdistaa entisen sahan alueen saastuneet maa-alueet. Ilmaisin kuitenkin huoleni siitä, että Pereentien kevytväylä on rakennettava nopeasti lisääntyvän liikenteen vuoksi. Maa-alueiden kunnostusta on myös valvottava huolellisesti.

Vastustin Pirkkalan ja Tampereen terveydenhuoltoyhteistyön aloittamisesta nopeasti, ja totesin, että on ilo huomata, että monet muutkin ovat heränneet asiaan, sillä ihmettelin vaihtoehdottomuutta jo edellisellä käsittelykerralla. En usko, että sopimus parantaisi Pirkkalan terveydenhuoltopalveluita.

Pirkkalan uusista ympäristönsuojelumääräyksistä huomautin, että valosaasteeseen on syytä puuttua nykyistä herkemmin.

Melkoinen viikko takana

2007-11-14T17:37:00.000+02:00

Viimeisen viikon aikana on tapahtunut paljon. Erityisen erikoiseksi päiväksi osoittautui viime viikon keskiviikko, joka olikin melkoista vuoristorataa. Olin menossa elämäni ensimmäistä kertaa televisiostudiolle osallistumaan keskusteluohjelmaan. Nauhoitettua jaksoa ei tosin todennäköisesti koskaan lähetetä, koska kyseessä oli vasta konseptin kokeilua, mutta kuin kohtalon ivana keskustelun aiheeksi oli valittu EU ja aseet. Matkalla tuohon nauhoitukseen sain kuitenkin puhelinsoiton, jossa kerrottiin Tuusulan kouluammuskelusta. Keskustelu sujui hyvin, enkä pahemmin edes jännittänyt, mutta aserajoituksista ainakin syntyi laaja valtakunnallinen keskustelu, vaikka ohjelmaa ei edes lähetetty. Aika tehokasta toimintaa siis, voisi joku sanoa. Tätä ammuskelua millään rajoituksilla ei kuitenkaan enää voida ehkäistä, ja ilmaisenkin syvän osanottoni niille, jotka tapahtumista kärsivät.

Saman päivän iltana palasin vielä Hervantaan Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien valvojaisiin. Vaikka juhlatunnelmaa oli hieman hankala löytää, ei Tampereen vihreiden teekkareiden vaalivoitosta voinut olla iloitsematta. Vihreä listamme sai edustajistoon kaksi paikkaa, ja itse pääsin toiseksi viimeisenä vertailuluvulla sisään. Tulos ylitti odotuksemme selvästi, ja on hienoa, että pääsemme jo heti 26.11. edustajiston järjestäytymiskokouksessa vaikuttamaan ylioppilaskunnan tulevan hallituksen kokoonpanoon.

Viikonloppuna olin jo toista kertaa orkesterin kanssa soittamassa Piccolo-kuoron taustalla levylle. Aika harvoin levyttämään pääsee, joten se on ihan hienoa, kun on joskus tilaisuus. Loppuosa viikonlopusta menikin mukavasti kotona isänpäivän parissa.

Tämän viikon suuria tapahtumia ovat olleet kunnanvaltuuston kahdeksantuntinen kokous maanantai-iltana (uusi oma ennätykseni) ja eilinen yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien koulutustilaisuus. Onneksi luennoilla on kuitenkin ehtinyt käydä melko hyvin, eikä joka viikko ole tällainen. Valtuustosta aion vielä kirjoitella lisää myöhemmin.

Kaupunkikeskustelu kiihtyy

2007-10-01T11:58:00.001+02:00

Valtuuston kokous lähestyy, ja mielipidetiedustelun sekä nettikyselyn tulokset ovat selvillä. Molemmissa kuntalaiset vastustivat melko selkeästi kaupungiksi muuttumista. On vaikea uskoa, että valtuustossa todella haluttaisiin kävellä kuntalaisten selkeän tahdon yli, mutta mitään varmuutta tästä ei ole. Myös Aamulehti on osoittanut asiaan merkittävää kiinnostusta, joten jännittävä kokous on tulossa. Tervetuloa seuraamaan kokousta. Tarjollahan on kahvit ja voileivät, niin kuin Pirkkalan valtuuston kokouksissa joka kerta.

Valtuustossa vastataan myös peräti kahteen ilmastonmuutosta koskevaan aloitteeseen. Ilmastostrategiaa ei lähdetä tekemään omin voimin, vaan seudullisesti, mutta vastauksena 27.1. jättämääni valtuustoaloitteeseen Pirkkalan kunta aikoo tehdä Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiaohjelmasopimuksen vuosille 2008-2016. On hienoa, että aloite on johtanut toimiin, joista on etua niin ilmaston kuin kunnan taloudenkin kannalta.

Se on siinä

2007-03-18T01:43:00.000+02:00

Vaalikampanjani loppui yöllä hieman puolenyön jälkeen, kun sain viimeisen vaalimainoksen tiputettua postiluukusta. Laiskuudesta ei siis päästä syyttämään.

Vaalipäivän olen Pirkkalan Kirkonkylän äänestysalueen vaalilautakunnassa, enkä siten pystyisikään enää kampanjoimaan, mutta en edes haluaisi. Minusta vaalipäivänä voisi jo antaa ihmisten rauhassa päättää, kyllä jokainen on jo niin monta vaalimainosta nähnyt. Tällä kertaa puolueet kuitenkin jatkavat kampanjoitaan myös vaalipäivänä.

Edessä on joka tapauksessa todella mielenkiintoiset vaalit, ja kummallisestikin heilahdelleet mielipidekyselyt jättävät paljon arvailun varaan. Jokaisen kannattaa siis olla mukana vaikuttamassa; erot voivat olla pieniä.

Kiitos kaikille äänestäjille, joita olen saanut kampanjani aikana tavata. On ollut ilo keskustella erilaisten ihmisten kanssa, ja ikävät reaktiot ovat jääneet vähiin. Hyvä niin.

Valtuustoaloite 12.3. 2007

2007-03-14T13:52:00.000+02:00

Suomi on jäänyt avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytössä jälkeen muusta maailmasta. Saksan valtiopäivät ovat jo vuosia käyttäneet Linuxia ja Ranskan ministeriöt OpenOfficea. Tanska puolestaan päätti 2006 avointen standardien käytön pakolliseksi kansallisissa hankkeissa vuodesta 2008 lähtien, jotta kaikki tietokoneen käyttäjät voivat yhtäläisesti hyödyntää viranomaisten tarjoamia tietoja tietokoneen käyttöjärjestelmästä riippumatta.

Suomessakin on jo nähtävissä muutoksen alkua. Oikeusministeriö päätti juuri siirtyä OpenOfficeen, ja laskee sillä saavuttavansa viidessä vuodessa 5,6 miljoonan euron säästöt. Noormarkussa puolestaan kaikki koulujen työasemat ollaan hyvien kokemusten perusteella siirtämässä Linux-pohjaisiksi.

Varsin usein OpenOfficeen, Linuxiin tai muihin vastaaviin avoimen lähdekoodin järjestelmiin siirtymistä vastustetaan niiden vaatiman lisäkoulutustarpeen vuoksi. Tämä argumentti toimii kuitenkin lähitulevaisuudessa huonosti, sillä Windows-käyttöjärjestelmän ja myös Microsoft Officen uusien versioiden vuoksi näidenkin ohjelmien käytön jatkaminen vaatii koulutusta.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön liittyy säästöjen lisäksi muitakin hyötyjä. Ne vähentävät tietoturvaongelmia merkittävästi ja turvaavat kansalaisten yhdenvertaisuutta, minkä lisäksi niillä on työllistävä vaikutus, sillä Yhdysvaltoihin kulkevien lisenssimaksujen sijaan tuemme suomalaista palveluliiketoimintaa.

Näillä perusteilla me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme seuraavaa:

Pirkkalan kunta selvittää mahdollisuuksia lisätä avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja avoimien tiedostomuotojen käyttöä kaikissa kunnan toiminnoissa hallinnosta kouluihin. Myös ylikunnallinen yhteistyö asiassa on toivottavaa.

Vaalikampanjointi ei ole pelkkää synkkyyttä

2007-03-11T00:54:00.000+02:00

En tiedä, onko suomalainen eduskuntavaaliehdokas koskaan päässyt CNN:n uutiseen kampanjointimenetelmillään. Nyt sellainenkin ihme on kuitenkin nähty (CNN 9.3.2007: Politician seeks Klingon votes).

Ainakin minulla oli hauskaa nähdessäni uutisen, vaikka en Star Trekiä ole juuri koskaan katsellutkaan. Kovin monta äänestäjää tuskin kykenee klingoninkielistä sivua lukemaan, mutta pelkästään kommenttien määrän perusteella käännös on ollut erittäin kannattava huumoritemppu. Silti hämmästelen, miten Reuters on keksinyt tutkia Jyrki Kasvin sivuja, ja vähintään yhtä uskomatonta on, että uutinen on mennyt läpi.

Näin vaalien alla onkin hyvä muistaa, että politiikkakaan ei ole kuolemanvakavaa, vaan parhaimmillaan tärkeitä asioita voi tuoda esille myös hauskalla tavalla. Minusta valitettavan harvat poliitikot uskaltavat käyttää huumoria.

edit 11.3. : Paha ajatusvirhe, nyt korjasin sanan monet sanalla harvat, niin kuin oli tarkoitus.

Et kai anna humanistin päättää?

2007-03-09T01:21:00.000+02:00

Näin sanoo mainokseni Anturissa, ja aivan tarkoituksella. En kuitenkaan tarkoita, että vain tekniikan ammattilaisten tulisi olla tämän maan päättäjiä. Olen kuitenkin hyvin huolestunut siitä, mikä on teknisen tietämyksen taso eduskunnassa. Valtiotieteilijöitä ja lakimiehiä eduskunnassa riittää, mutta tekniikan osaajia on liian vähän. Muuten ei sellaisia päätöksiä kuin digi-tv:n kiirehtiminen, Internetin tehoton ja valvomaton sensurointi tai tekijänoikeuslain asettamat yksityisen kopioinnin rajoitukset olisi päästetty läpi ollenkaan niin helposti.

Valitettavan monta kertaa on Vihreiden ansiokas kansanedustaja, tekniikan tohtori Jyrki Kasvi jäänyt kovin yksin puhuessaan varsinkin tietotekniikkaan liittyvistä asioista. Seuraavaan eduskuntaan on erittäin tärkeää saada enemmän tekniikkaan perehtyneitä ihmisiä puolueesta riippumatta. Heitä on kyllä ehdolla, niin kuin myös tuore TEK-lehti kertoo.

Ikäryhmistä erityisesti nuoret ja kaikista vanhimmat kaipaavat enemmän edustajiaan eduskuntaan. Asiat eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan demokratiassa vaikuttavan kansalaisen on äänestettävä. Äänestämättä jättäminen on todella huono protesti, ja lisää vain muiden päätösvaltaa entisestään. Ennakkoäänestyksen alkupäivät ovat kuitenkin näyttäneet lupaavilta, äänestysprosentti on noin kaksi prosenttiyksikköä korkeammalla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Toivon, että hyvä vauhti jatkuu vaalipäivään saakka.

Sensuuria yritetään jo nettipokeriinkin

2007-03-01T00:15:00.000+02:00

Tuskin on Suomen ensimmäisestä Internetin sensuroinnin sallivasta laista noussut kohu laantunut, kun Rahapelifoorumi esittää puheenjohtajansa Matti Ahteen (sd) johdolla nettipokerin pelaamisen rajoittamista. Yhtenä keinona on väläytetty nettipokerin tarjoajien sivujen sensurointia.

On tämä ihmeellinen maa. Sananvapauden ja ihmisten itsemääräämisoikeuden puolesta on käyty tässäkin maassa pitkä kamppailu. Jostain kumman syystä jotkin kansanedustajamme ovat kuitenkin sitä mieltä, että Internetissä moiset periaatteet on syytä heittää romukoppaan. Onneksi sentään liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd) ymmärsi vastustaa nettipokerin sensuroimista. Aika erikoista kuitenkin on, että hän väläyttää sensuurin mahdollisuutta, jos nettipokeriin osallistuminen kielletään.

Ei näin, ei todellakaan näin. Suomessa on pelien aiheuttamia ongelmia, mutta Internetin sensurointi ei ratkaise mitään. Jokusen sääntöjä noudattavan, hyvämaineisen pokerintarjoajan sensuuri voisi pitää pois Suomen markkinoilta, mutta erilaiset epämääräisemmat firmat osaisivat kyllä järjestää palvelimensa niin, ettei Suomen sensuuri pysy perässä. Sitä paitsi oman nettiliikenteensä voi reitittää toisen maan kautta, ja näin kiertää valtion pystyttämän sensuurin.

Kielloilla ja rajoituksilla maailman pelatuimpia korttipelejä, kuten pokerin eri pelimuotoja, ei kitketä Suomesta. Aivan yhtä lailla ihminen voi sitä paitsi käyttää rahansa loppuun myös valtion jo sallimilla Veikkauksen, RAYn tai Fintoton peleillä. En ole valmis kaatamaan valtion uhkapelimonopolia, mutta sensuurin tilalle tarjoan muita keinoja.

Minusta Suomen valtion on paras myöntää se tosiasia, että nyt ja tulevaisuudessa ihmiset pelaavat netissä pokeria siinä missä muitakin uhkapelejä. Koska pokerin suosio on kasvanut, Veikkaus voisi Suomessakin aivan hyvin alkaa tarjota nettipokeria. Osa rahoista jäisi sentään Suomeen, ja pelaamisesta saataisiin edes nykyistä tarkempaa tietoa.

En usko, että nettipokerin tarjoaminen suuresti pahentaa ihmisten talousongelmia. Tässä maailmassa riittää kyllä kohteita, joihin ihminen voi rahansa hukata, eikä valtion nettipokeri tilannetta olennaisesti muuta. Eihän valtio vaatekaupassakaan ole kyttäämässä, jääkö taskunpohjalle tarpeeksi rahaa. Tai mistäs minä tiedän, kenties tällaistakin jo suunnitellaan?

Ihme poukkoilua

2007-02-22T23:30:00.000+02:00

Suomi hyväksyy sittenkin EU:n päästövähennykset. Ei tätä meininkiä voi olla ihmettelemättä, tässä nimittäin esimerkki Keskustan toiminnasta, ja joka kohdassa puhutaan samasta tavoitteesta.

Keskustan vaaliohjelma (s.14): "Suomen on tuettava Euroopan unionin tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä 20 %:lla vuoden 1990 tasosta."

Ilkka 19.2. 2007: "Pääministeri Matti Vanhanen varoittaa EU:n suunnittelemien uusien yksipuolisten päästötavoitteiden seuraamuksista."

Verkkouutiset 20.2. 2007: "Suomen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on tyytyväinen EU:n päästövähennysratkaisuun."

Hallituksen politiikka on merkillistä. Ensin luvataan jotain, sitten se uhkaakin yhtäkkiä suomalaista yhteiskuntaa, mutta pian ollaan taas tyytyväisiä. Ilmastonmuutoksen torjuminen on aivan liian vakava asia leikittäväksi tuolla tavalla, ja luulisi pääministerinkin sen tietävän. Moisten lausuntojen väittäminen neuvottelutaktiikaksi on melkoista selittelyä.

Hallitus on muutenkin osoittanut ilmastopolitiikassaan melkoista piittaamattomuutta. Vaikka hallitus on omassa hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteekseen ekologisen verouudistuksen, se on tehnyt kaikkea muuta. Turpeen valmistevero on poistettu ja turvesähkön tukea on lisätty, vaikka turpeen poltosta syntyy energiayksikköä kohden enemmän päästöjä kuin kivihiilen polttamisesta. Samantapaisen tukijärjestelmän luomista esimerkiksi tuulivoimalle hallitus on sen sijaan jyrkästi vastustanut, koska se vääristäisi markkinoita. Aika loogista, vai mitä?

Hallitus myös puolitti teollisuuden sähköveron vähentäen valtion tuloja 100 miljoonalla eurolla, mutta samaan aikaan uusiutuvien energianlähteiden tukia aiotaan leikata nykyisestä 30 miljoonasta eurosta. Tämä ei ole ilmastonmuutoksen vakavasti otettavan hallituksen toimintaa, vaan kaikin tavoin vastuutonta ilmastonsuojelun väheksymistä.

Demarit ja Keskusta eivät yritäkään torjua ilmastonmuutosta

2007-02-17T01:20:00.000+02:00

Vähän hävettää olla suomalainen. Meillä on jo pitkään ihmetelty, miten Bush ja Yhdysvallat voi suhtautua ilmastonmuutokseen niin kevyesti. Valitettavasti Suomen hallituksen puheet kuulostavat nyt aika lailla samalta kuin Bushin puheet. Mihinkään vähennyksiin ei pidä ryhtyä, kun muutkaan eivät ole ryhtyneet. Siitähän voisi vaikka aiheutua haittaa tämän päivän pyhälle lehmälle, kilpailukyvylle, jonka vuoksi saa näemmä tehdä mitä vain.

Ylen uutinen Suomi torjuu EU:n päästövähennystavoitteen

Aika surullista. Minä luulin jo, että kaikki puolueet ottavat Suomessa ilmastonmuutoksen tosissaan, ja haluavat torjua sitä. Tämä uskomus osoittautui kerralla vääräksi, ja on ikävää todeta, että lähes koko muun Euroopan poliitikot ymmärtävät asian paljon paremmin kuin Suomen nykyhallitus. Huvittavaa on, että vaalitilaisuuksissa Heinäluoma ja Vanhanen kuitenkin pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana. Minusta sellaiselle kannattaisi tehdäkin jotain, eikä vain puhua siitä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tietenkin koko maailman yhteinen projekti. Mihinkään tuloksiin ei kuitenkaan päästä, jos kukaan ei ota ensimmäistä askelta pelätessään toisten saavan etua. Yleinen mielipide kääntyy Yhdysvalloissakin koko ajan siihen suuntaan, että kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä. Viimeistään seuraavissa presidentinvaaleissa uskon suunnan muuttuvan sielläkin, ja ne eivät ole enää kovin kaukana.

Kehittyvien maiden, erityisesti suurten Kiinan ja Intian saaminen mukaan ilmastonsuojeluun on erittäin tärkeää. Niiden tämän hetkinen päästömäärä henkeä kohti on kuitenkin niin paljon vähemmän kuin meillä, että ne eivät varmasti tule mukaan sopimukseen, jos me emme edes yritä tehdä omille päästöillemme mitään.

Kilpailukyvyn vaarantuminen ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi on sitä paitsi todella kyseenalainen väite. Ilmastonmuutos uhkaa paljon suurempia asioita kuin joitakin suomalaisia työpaikkoja, vaikka ne tärkeitä ovatkin. Kymmenien miljoonien ihmisten kotiseutu ja elinkeino on maailmalla vaarassa, jos mitään ei tehdä. Esimerkiksi Ison-Britannian hallituksen tilaama raportti osoittaa lisäksi selvästi, että kaikkein kallein ja huonoin vaihtoehto ilmastonmuutosasiassa on, että mitään ei tehdä. Päästöjen vähentäminen ajoissa ja varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin tulee paljon halvemmaksi. Outoa, että tämä ei mene demarien eikä keskustalaisten päähän.

Meidän palkat. Minun optiot.

2007-02-13T15:55:00.000+02:00

Näillä sanoilla mainostaa itseään SDP muun muassa Tampereen linja-autopysäkeillä. Toisessa mainoksessa kuvataan sinisellä pohjalla loistoauto ja punaisella linja-auto.

Innokasta yritystä leimata Kokoomusta, mutta ei kovin rehellistä, jos mietitään demarien omaa politiikkaa. SDP on nimittäin itse ollut myöntämässä niitä paljon puhuttuja Fortuminkin optioita, sillä se on ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti viimeiset 12 vuotta. Jos taas SDP on sitä mieltä, että yksityisomistuksessa olevien yritysten optio-ohjelmiin pitää puuttua, se on jo melkoista sosialismia.

Fortumin optiot kasvoivat liian suuriksi, siitä tuskin on epäselvyyttä. On kuitenkin typerää syytellä niistä muita, jos on itse ollut päättämässä asiasta. Fortumin hyvä kurssikehitys on sitä paitsi nostanut reilusti valtionkin omistuksen arvoa, ja optioistakin palautui valtiolle suuri määrä rahaa verojen muodossa.

SDP ja Keskusta ovat sitä paitsi yhteistuumin toteuttaneet koko vaalikauden ajan kokoomuslaista veropolitiikkaa muun muassa poistamalla varallisuusveron ja keventämällä reilusti ansiotuloverotusta, vaikka samaan aikaan esimerkiksi opintorahan korotukseen tai kuntien talouden turvaamiseen ei ole ollut varaa. Lapsiperheiden köyhyys on puolestaan viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt 2,5-kertaiseksi. Osa veronkevennyksistä on varmasti ollut tarpeen, mutta on epärehellistä pelotella ihmisiä Kokoomuksella, ja kuitenkin toteuttaa sen verolinjauksia.

Linja-auto/loistoauto -mainoskin on omituinen. Linja-autoliiton mukaan valtion joukkoliikennemäärärahat ovat alempana kuin 20 vuoteen, kun valtiovarainministeriö leikkasi liikenne- ja viestintäministeriön esityksestä vuodelle 2006 peräti 17 miljoonaa euroa. Samalla on säästetty myös rautateiden kunnossapidosta, mikä aiheuttaa Suomen junaliikenteelle merkittäviä ongelmia. Nämä asiat ovat täysin hallituksen omankin ohjelman vastaisia, eivätkä todellakaan edistä joukkoliikenteen toimivuutta Suomessa. Minä en halua jäädä odottamaan sitä, että suunta muuttuu, jos SDP ei ole 12 vuodessakaan pystynyt muutokseen.

Lumiukkojen puolesta – ilmastonmuutosta vastaan

2007-01-31T21:49:00.000+02:00

Montako lumiukkoa olet nähnyt tänä talvena? Tuskin kovinkaan monta, ja alkutalvi onkin ollut Suomessa yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä. Maailmalla on todettu, että 10 historian lämpimintä mitattua vuotta ovat kaikki olleet vuoden 1990 jälkeen, ja maapallon keskilämpötila on sadassa vuodessa noussut puolisen astetta. Tämän vuosisadan aikana keskilämpötilan uskotaan nousevan 1,4 – 5,8 °C. Uusimpien tutkimusten mukaan erityisen voimakasta lämpeneminen on talvisin pohjoisilla maa-alueilla.

Ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen yritetään joskus kiistää. Varmaa on silti, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 200 vuodessa 31 %, ja monien muiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, pitoisuus vielä huomattavasti enemmän. Selkeästi suurin osa näistä päästöistä on ihmisen aiheuttamia. Nämä kaasut imevät itseensä osan maapallolta avaruuteen karkaavasta lämmöstä, ja lämmittävät siten alailmakehää. Kun niiden pitoisuus kasvaa, ne varastoivat tietenkin myös enemmän lämpöä.

Minusta lasten talvisten ilon turvaaminen on jo yksi hyvä syy torjua ilmastonmuutosta, mutta ilmastonmuutos uhkaa myös paljon suurempia asioita kuin lumiukkoja. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että tämän vuosisadan aikana merenpinta voi pahimmillaan nousta jäätiköiden sulamisen vuoksi lähes metrin. Se ei ehkä tunnu paljolta, mutta esimerkiksi Bangladeshissa se häätäisi kymmeniä miljoonia ihmisiä kodeistaan. Pienempiä vaikutuksia nähtäisiin kaikissa maailman merenrantakaupungeissa. Toisaalta myös äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät, kun pitkien kuivuuskausien sekä suurtulvien ja –myrskyjen odotetaan lisääntyvän. Entinen Maailmanpankin pääekonomisti Sir Nicholas Stern ennustikin Ison-Britannian hallituksen raportissa, että maailman bruttokansantuote voi pienentyä jopa 20 %, jos ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään. Muutoksen torjunta on paljon halvempaa.

Meillä Suomessakaan ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät rajoitu lämpötilojen nousuun. Yle uutisoi toissa sunnuntaina maapallon kuudennesta suuresta sukupuuttoaallosta, joka on kiihtynyt ilmastonmuutoksen vuoksi, ja uhkaa monia Suomen vanhojen metsien eliölajeja. Myös pohjoisen tundra-alueen kasvit ja eläimet ovat vaarassa. Keskilämpötilan nousu voi hieman kasvattaa maatalouden satoja, mutta toisaalta lisääntyvät myrskyt ja leutojen talvien myötä leviävät tuhoeläimet ja kasvitaudit pienentävät tätä vaikutusta.

Toivottomuuteen ei kuitenkaan ole syytä vajota. Otsonikatoon, aikaisemmin havaittuun maailmanlaajuiseen ympäristöongelmaan, on pystytty puuttumaan kansainvälisillä sopimuksilla, joissa katoa edistävien aineiden käyttö on lähes kokonaan lopetettu. Tällaisiin toimiin ei kasvihuoneilmiön kohdalla pystytä, mutta päästöjen leikkaaminen on silti mahdollista. Tavoitteen saavuttamiseksi energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä, energiatehokkuutta parannettava ja päästöttömien, uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisättävä huomattavasti. Esimerkiksi valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mukaan rakennusten lämmitysenergian kulutus voidaan pudottaa alle puoleen jo nykyteknologialla.

Mitä me voimme tehdä? Jokainen voi tietenkin vaikuttaa omilla valinnoillaan, ja yhteiskunnan tulee tukea hyvää kehitystä. Kevyen liikenteen väyliä on rakennettava enemmän, julkisen liikenteen hintoja laskettava ja sen houkuttelevuutta lisättävä. Tampereen seutukunnan pitää asettaa pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n tapaan asettaa tavoite päästöjen vähentämiselle. Energiankulutuksen kasvu on pysäytettävä nopeasti, ja 25 vuodessa asukaskohtaisia kasvihuonepäästöjä on leikattava kolmanneksella.

Teksti julkaistiin Pirkkalaisen Viikon vieras -palstalla 24.1. Blogia varten tein siihen pari pientä muutosta.

Valtuustoaloite 27.1.

2007-01-29T13:00:00.000+02:00

Tässä on Pirkkalan valtuuston kokouksessa jättämäni valtuustoaloite. Tavoite voi tuntua kovalta, mutta jo nykytekniikalla pystytään huomattaviin säästöihin esimerkiksi rakennusten lämmityksessä.

Ilmastonmuutos on aikamme pahimpia ympäristöongelmia, emmekä voi täällä Pirkkalassakaan jäädä toimettomiksi. Tärkeimmät ja halvimmat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat energiankulutuksen vähentäminen ja energiankäytön tehostaminen. Energiansäästöinvestoinnit itse asiassa säästävät kunnalle selvää rahaa. EU:n tavoitteenkin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vuoteen 2020 mennessä ainakin 20 prosenttia.

Siksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämmekin, että

1) Pirkkalan kunta aloittaa yhdessä muiden Tampereen seudun kuntien kanssa neuvottelut pitkän ajan päästövähennystavoitteen asettamisesta. Tavoitteen tulee olla samaa luokkaa kuin pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalla YTV:llä. Sen ilmastostrategian päämääränä on alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä.

2) Pirkkalan kunta liittyy Kuntien energia- ja ilmastosopimukseen (KEIS), jossa on tällä hetkellä mukana 16 kuntaa, joukossa mm. Tampere ja Ylöjärvi. Sopimus sisältää esimerkiksi valtion tukeman energiakatselmuksen, energiankäytön tilanteen selvittämisen ja seurannan sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäysmahdollisuuksien tutkimisen. Kunnan energiankäyttöä, käytetyn energian tuotantotapoja ja näiden muutoksia koskevat tilastot tulee lisäksi jatkossa julkistaa vuosittain esimerkiksi budjetin yhteydessä.

Pirkkalasta kaupunki?

2007-01-17T00:10:00.000+02:00

Pirkkalasta tehdään jälleen kaupunkia. Aamulehtikin kirjoitti asiasta laajasti ja eilen mielipidettä kysyttiin kunnanvaltuutetuilta. Kunnanhallituksessa kaupunkinimen käyttöönotto voitti äänin 5-3, 1 tyhjä. Lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta valtuustossa 27.1.

Minä en ymmärrä, miksi asia on taas esillä. En vieläkään ole kuullut yhtään järkevää perustelua, miksi Pirkkalasta pitäisi tulla kaupunki, ja miten tuo muutos hyödyttäisi tavallista kuntalaista. Mielestäni Pirkkala ei ole edes niin suuri, että sitä tulisi kutsua kaupungiksi.

SDP ja Kokoomus, jotka asiaa ajavat, käyttävät perusteluina yritysten houkuttelua ja kunnan itsenäisyyden turvaamista. Vaikka en olekaan koskaan johtanut yritystä, uskon, että yritykset eivät tee sijoittumispäätöksiä sen perusteella, onko paikkakunta kunta vai kaupunki, vaan ratkaisut tehdään liiketaloudellisin perustein. En myöskään usko, että Pirkkalan kunnan itsestään käyttämä nimi vaikuttaa millään tavalla siihen, liitetäänkö Pirkkala lähivuosina Tampereeseen vai ei.

Lopuksi on todettava, että kaupungiksi muuttuminen ei ole tänä päivänä kovin suuri muutos, ja Pirkkala on kaupunkimaisempi kuin moni muu suomalainen itseään kaupunkina pitävä kunta. En kuitenkaan voi välttyä ajatukselta, että kaupunki-alkuiset virkanimikkeet ja tittelit kuulostavat paljon paremmilta ja arvokkaammilta. Tällä varjolla voisi sitten lähteä korottamaan palkkoja ja palkkioita.

Myöhempää tietoa: Pirkkalasta ei tullutkaan kaupunkia ainakaan ihan vielä. Kukaan kaupungin puolustaja kunnanjohtajaa lukuunottamatta ei vaivautunut perustelemaan muutosta valtuustossa yleisön edessä, ja niinpä tiukkojenkin kaupunki-nimeä vastustaneiden puheiden jälkeen valtuusto päätti äänin 18-17 järjestää asiasta jonkinlaisen kansalaiskuulemisen.

Saddam hengiltä

2006-12-30T18:28:00.000+02:00

Irakin entinen presidentti Saddam Hussein hirtettiin uutisten mukaan aamulla. Muun muassa Australia ja Yhdysvallat ovat sitä mieltä, että oikeus on tapahtunut, mutta Euroopan unioni on arvostellut kuolemanrangaistuksen käyttöä. Erityisen kummallisena pidän sitä, että myös Ison-Britannian edustajat pitivät rangaistusta tervetulleena.

Länsimaissa Saddamia tuskin surraan, mutta Irakissa teloituksen pelätään jopa kiihdyttävän väkivaltaa. Näin voi käydä, mutta minun on vaikea ymmärtää, miten joku voi pitää kymmeniä tuhansia omia kansalaisiaan murhannutta johtajaa uskonnollisena marttyyrina. Kukaan ei kuitenkaan tosissaan voi kuvitella, että Saddam Hussein olisi teloitettu uskonsa vuoksi, kun tuomion kuitenkin langettivat irakilaiset.

Ihmettelen toisaalta joidenkin ihmisoikeusjärjestöjen kantaa siitä, että oikeudenkäynti oli puolueellinen. Hussein sai kuitenkin puolustautua, toisin kuin hänen rikostensa uhrit. Voi myös kysyä, olisiko "puolueettomampi" oikeudenkäynti mahdollisesti todennut Saddam Husseinin syyttömäksi Al Dujailin kylässä tapahtuneeseen 143 ihmisen joukkomurhaan ja lukuisiin muihin vielä selvittämättömiin hirmutekoihin? Tähän en voi mitenkään uskoa.

Kuolemantuomion käyttämistä rangaistuksena en silti käsitä. Kuolemanrangaistus on kosto, eikä kostaminen kuulu nykyaikaiseen oikeusjärjestelmään. Varsin nopeasti päätöksen jälkeen toteutettu tuomio päästi minusta Saddamin oikeastaan liian helpolla. Elinkautinen vankeusrangaistus ja vastaaminen oikeudenkäynneissä useisiin uusiin raskaisiin syytöksiin olisi sekin jo varmasti ollut melkoinen kärsimys. Toivottavasti rikosten tutkintaa ei lopeteta Saddamin kuoleman jälkeen, sillä monta ihmistä on vielä tuotava oikeuden eteen, jotta hänen valtakautensa rikosten uhrit saisivat oikeutta.

Opintorahan korotuksesta

2006-12-21T22:53:00.000+02:00

Joidenkin kansanedustajien mielestä opiskelijat ovat ilmeisesti varsin helposti huijattavissa oleva ryhmä. Mielestäni on törkeää petosta, jos itse tekee aloitteen opintorahan korottamisesta, ja sitten äänestää sitä vastaan. Tällaiseen uskomattomaan menettelyyn kuitenkin sortui peräti 7 hallituspuolueiden kansanedustajaa (Antti Kaikkonen ja Pertti Salovaara, kesk, Säde Tahvanainen,
Satu Taiveaho, Miapetra Kumpula-Natri ja Susanna Rahkonen, sdp sekä Mikaela Nylander, rkp).

Tässä heidän aloitteensa 22.9.

Opintorahan korottamisesta käytiin useita äänestyksiä, joissa muun muassa Vihreiden opintorahan nostamista koko vuodeksi ehdottanut aloite oli jo tippunut matkasta. Viimeisellä opintorahaa koskevalla äänestyskierroksella vastakkain olivat Irja Tulosen, kok, ehdotus sekä hallituksen alkuperäinen esitys, jossa tukea ei koroteta lainkaan. Kokoomuksen ehdotus sisälsi opintorahan korottamisen 15 prosentilla 1.11. 2007 alkaen eli se oli täsmälleen sama kuin Kaikkosen ja muiden aikaisempi aloite. Siitä huolimatta kaikki nämä 7 kansanedustajaa äänestivätkin järjestelmällisesti muutosta vastaan.

Asian voit tarkistaa äänestystuloksesta numero 83 19.12.

Minusta tästä ei voi tehdä kuin yhden johtopäätöksen. Aloitteen tehneet kansanedustajat halusivat vain kerätä pisteitä mediassa, mutta eivät oikeasti ajaneet opiskelijoiden asiaa. Olisi rehellisempää olla vain hiljaa ja puolustautua vetoamalla vaikka hallituksen yhteiseen kantaan kuin esittää aloitteita, joiden takana ei itsekään seiso. Hallitus voi sentään väittää toimintaansa johdonmukaiseksi, mutta nämä kansanedustajat eivät pystyneet siihenkään. Hävetkää!

Minä teen vaalilupauksen. En tee yhtään sellaista aloitetta, jota en itse kannata. Muutkin kansanedustajaehdokkaat voisivat minusta tehdä saman lupauksen.

Blogi avattu

2006-12-18T23:48:00.000+02:00

Hei kaikille!

Pitkän harkinta-ajan päätteeksi sain bloginkin vihdoin käyntiin.
Valtuuston kokouksen jälkeisissä tunnelmissa en kuitenkaan jaksa kirjoittaa oikeaa asiaa.